Lue keskustelun säännöt.
Siskon kuopuksella ongelmia, miten muistuttaa siskoa, että hänellä on muitakin lapsia?
28.04.2008 |
Siskon kuopuksen elämä on tähän asti ollut melkoista taistelua, aikaa mennyt sairaalassa melkeinpä enemmän kuin kotona ja tytön hengen edestä on saatu pelätä tosissaan moneen otteeseen. Sitkeänä pikku sissinä näyttäisi nyt kuitenkin päässeen voiton puolelle ja vaikka tervettä elämää ei tulekaan elämään, niin kotona pystyttäneen hoitamaan täysi-ikäiseksi ja parhaimmillaan pystyy jonkinlaiseen tuettuun itsenäiseen asumiseenkin jonain päivänä. Tosin isoja leikkauksia on todennäköisesti edessä vielä tulevaisuudessakin ja kaikenlaisia muita liitännäissairauksia alkuperäisen vamman lisäksi saattaa tulla. Kaikesta huolimatta siskon kuopustytön asiat ovat paremmalla mallilla kuin ikinä.
Ongelma ovat sisareni vanhemmat lapset. Kaksi poikaa, toinen juuri koulunsa aloittanut, toinen ensi syksynä eskariin menijä. Ymmärrän hyvin, miksi sisareni on halunnut olla mahdollisimman paljon tyttärensä mukana sairaalassa ja tietysti lapsilla on isäkin, jonka kanssa siskoni on vuorotellut kotona ja sairaalassa, mutta hänen miehensä on kuitenkin ollut työelämässä ja joutunut tekemään aika paljon töitä, koska siskoni joutuu jäädä kuopuksen kanssa kotiin vuosiksi ja erityislapsessa on tietysti erityiskulutkin ja yhteiskunta ei lopulta ihan hirveästi tule avuksi. Joka tapauksessa pojat ovat nyt jäänneet melko syrjään jo pitkään ja nyt se on alkanut myös näkyä heissä.
Kotona esikoinen on ylikiltti, oikea äidin pikku apulainen, joka hoitaa pikkuveljen ja antaa äidin keskittyä kuopukseen ja auttaa kuopuksenkin hoidossa. Sanoo äidilleen aina, mitä äiti haluaa kuulla ja näin siskoni on saannut itsensä vakuuttumaan, että pojilla ei ole mitään hätää, vaikka koulusta ja hoidosta valitetaankin. Esikoinen on koulussa täysin mahdoton, kiusaa muita, kerjää opettajan huomiota keinolla millä hyvänsä, ei tee tehtäviään jne. Keskimmäinen on hankala myös kotona, mutta isoveli osaa häntä ohjailla niin, että pahempia juttuja kotona sattuu vain harvoin, mutta päiväkodissa sitten senkin edestä.
Olen yrittänyt jo aiemmin puhua asiasta siskoni ja lankoni kanssa, aiemmin oli aina edessä se seuraava leikkaus tai päällä oleva sairausepäilys tai kriittinen tila kuopuksella, että he vain eivät jaksaneet keskittyä isompiin lapsiinsa. Kun homma on näin pyörinyt jo vuosia, niin vaikka kuopuksella asiat nykyisin alkavatkin olla jo paremmin, niin he eivät tunnu pääsevän irti kierteestä, missä kaikki pyörii kuopuksen ympärillä ja isommat saavat selvitä siinä sivussa miten parhaiten taitavat.
Kommentit (8)
Ihana, että joku läheltä kuitenkin huomaa asian.
Käyvätkö vanhemmat ja lapset psykologilla? Olisi hyvä, kun joku ulkopuolinen sanoisi asiasta. Meillä ainakin on vakavasti sairaan vauvan synnyttyä tarjottu automaattisesti tietoa siitä, että tukea saa ja arki pitäisi etenkin muiden perheen lasten vuoksi (mutta myös sairaan lapsen itsensä takia) yrittää pitää mahd normaalina ja tasa-arvoisena.
Tuttavaperheessä syöpälapsi ja veljen oireilun vuoksi koko perhe käy perheneuvolassa saamassa tukea.
Vaikea asia. Tärkeä. Osaisinpa sanoa, miten sinä voisit auttaa loukkaamatta ja kuitenkin ottaa asian esiin. Koeta puhua ymmärtäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja aina sen jälkeen kun sisko on vuodattanut että kuopus sitä ja kuopus tätä ja kuopus kolmatta niin kysäise että entäs se Matti, mitä Matille kuuluu? Miten Pekalla menee koulussa?
Mutta se ei lapsille vain ole sama asia kuin että oma äiti tai isä huolehtisi. Perhe on jonkin verran saannut tukea ja sopeutumisvalmennusta kuopuksen syntymän jälkeen ja varmaan isompien lasten huomioimisesta on niissä puhuttu. siskoni vain on aina ollut hyvä kuulemaan, mitä haluaa kuulla ja tietysti kun huoli pienimmästä on suuri ja voimat vähissä, tuntuu varmasti helpommalta ummistaa silmät isompien ongelmilta. Ja kuten sanoin, esikoinen on äidille ylikiltti ja huolehtii pikkuveljestäkin. Sisko ei oikein osaa nähdä sitä ongelmana, vaan merkkinä siitä, kuinka paljon poika rakastaa pikkusiskoa ja haluaa siksi auttaa äitiä.
Ap
Vierailija:
Vai oliko sulla tarkoitus vain mollat siskoasi kuinka hän ei huomaa mitä omat lapset tarvitsevat, mutta sinä ulkopuolisen huomaat?Itse en henk. koht. ymmärrä sinun käytöstäsi siskoasi kohtaan! Olisit avuksi ja kertoisit syyn miksi haluat olla avuksi, etkä vain miettisi miten " haukkuisit" hänen tapansa hoitaa lapsiaan siskosi suuttumatta!!
Tunnen työni puolesta tuon tilanteen, kun perheessä on pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi ja perheen muuta lapset tahtovat jäädä vähemmälle tai ihan huomiotta. Siskosi ei varmaan pahuuttaan ole kuulematta tai havainnoimatta muiden lasten tilannetta - hän lienee sekä kovassa aika- ja voimapulassapulassa - ihminen ei vain yksikertaisesti veny kaikkeen ja ehkä myös neuvottomuuden tilassa - mitä tehdä?!?
Todellakin nyt olisi tärkeää tehdä nämä sisarukset näkyviksi, suoda heille oikeus olla ikäisensä ilman muita vastuita. Pitäisi olla fyysisesti ja psyykkisesti läsnäolevaa aikuista, arjen sujuvuutta, tietoa perheen tilanteesta... Puhutaan lasta suojaavista tekijöistä, jota ilmeisesti siskosi perheessä ovat nyt ohentuneet. Tähän asiaan on kyllä tietoa ja apuakin olemassa. Mm. Stakesin sivuilla on tietoa Toimiva lapsi ja perhe työskentelystä, jossa alun perin tarkastellaan tilannetta, jossa vanhempi on psyykkisesti sairas, mutta asia sopii myös tilanteeseen, jossa vanhemmuus on muista syistä ohentunut. Tuon työskentelyn kautta voisi siskollesi paljastua lastensa tilanne ja asiaa voisi työstää... Lapsethan ottavat huomion jollakin tavalla, ellei hyvällä, niin pahalla sitten... Tää kaikki olisi tosi pitkä juttu, enkä jaksa tähän kaikkea kirjoittaa - itse teen juuri tuota työskentelyä perheiden kanssa.
Mutta vaikka et asu samalla paikkakunnalla, niin silti voit olla siskosi lapselle tärkeä kodin ulkopuolinen aikuinen ja pitää yhteyttä, mutta voi se olla joku muukin..Tärkeä juttu, että olet siskosi lasten asian huomannut ja varmaan ymmärrä, että tie parempan ei mene sitä kautta, että siskosi syyllistyy - hän ei ehkä todellakaan nyt pysty parempaa - mutta jatka sinä mukana sitkeästi!
Tietysti, jos haluat jatkaa keskustelua, voit kommentoida, ja voidaan jatkaa toisella areenalla!
Itsekin tietysti yritän parhaani mukaan viettää aikaa poikien kanssa, kutsun heidät usein viikonlopuksi luokseni kylään jne. mutta ei tosiaan ihan vanhempien huomiota korvaa.
Kiitos sinulle vinkeistäsi. Nyt tilanne on sellainen, että lankoani esikoisen kouluongelmat huolestuttavat, vaikka siskoni ei niihin ihan uskokaan (pitää liioiteltuna tai ajattelee, että muut villitsevät ja heidän poika on vain syntipukki tai että opettaja ei osaa pitää kuria.) Siinä mielessä voisi olla heille otollinen aika saada tilanteeseen apua. Ehkä perheneuvola voisi auttaa?
Ymmärrän tietysti senkin, että vaikka huoli kuopuksen hengen puolesta onkin nyt hieman väistynyt, niin pitkä rankka jakso on vienyt mehut vanhemmista niin, että sen sijaan, että tilanteen helpottuminen tässä suhteessa toisi helpotusta perheen arkeen, niin ennemminkin vanhemmat väsyvät täysin. ei tässä tilanteessa minusta ole pahoja tai välinpitämättömiä ihmisiä (ei ainakaan siskoni), vaan väsyneitä ja pitkään äärirajoilla olleita ihmisiä hyvin vaikeassa tilanteessa. Sisareni ei missään nimessä ole huono äiti, mutta juuri nyt ja viime vuosina, hän ei ole jaksanut olla riittävästi äiti omille pojilleen ihan ymmärrettävistä syistä. Mutta ymmärrettävätkään syyt eivät muuta sitä, että lapset tarvitsevat vanhempia, joilla on aikaa ja joille olla ykkösiä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sairautta" ......Joskun on näinkin päin.
vaarassa olevaan.
Monet nisäkäsemothan tappavat tai hylkäävät kuolemaan sairaan tai elinkelvottoman poikasensa heti pienenä ja keskittyvät niihin hyväkuntoisiin. Ihmisillä vastaavaa käytöstä voisi nähdä näissä sikiön sairauden vuoksi tehtävissä aborteissa. Nykyisin kuitenkin jos vauva syntyy, niin oli kunto mikä tahansa, niin useimmat vanhemmat kuitenkin kiintyvät vauvaan ja haluavat, että kaikki mahdollinen lapsen elossapitämiseksi tehdään. Mielessä toki voi olla muunkinlaisia ajatuksia ja usein onkin, mutta niistä aiheutuva syyllisyydentunne vain lisää käytöksessä sitä sairaaseen lapseen keskittymistä.
Vierailija:
sairautta" ......Joskun on näinkin päin.
Vai oliko sulla tarkoitus vain mollat siskoasi kuinka hän ei huomaa mitä omat lapset tarvitsevat, mutta sinä ulkopuolisen huomaat?
Itse en henk. koht. ymmärrä sinun käytöstäsi siskoasi kohtaan! Olisit avuksi ja kertoisit syyn miksi haluat olla avuksi, etkä vain miettisi miten " haukkuisit" hänen tapansa hoitaa lapsiaan siskosi suuttumatta!!