Miten " opettaa" pojalle lukemisen alkeita?
Poikamme on 5-vuotias. Ollut jo pitkään kiinnostunut kirjaimista ja numeroista, ja harjoitteleekin mielellään näitä, sekä kirjoittamaan yksittäisiä sanoja. Hän tahtoisi oppia lukemaan ja kirjoittamaan.
Päiväkodin kasvatuskeskustelussa tästä aiheesta lto:n kanssa keskustelimme ja hän oli sitä mieltä että pojalla on nyt selvästä " herkkyyskausi" tämän asian suhteen, ja saattaisi oppia helposti jopa lukemaan.
Haluaisimme tukea hänen kehitystään ja kotona hänelle joitain lukemisen/kirjoittamisen alkeita opettaa, mutta niin että se on pojasta edelleen KIVAA, mitään pakkopullaa siitä ei saa hänelle tulla!
Onko mitään vinkkejä miten, mistä olisi hyvä aloittaa, kuinka usein jne? Tai muuten vain omia kokemuksia vastaavasta tilanteesta =)
Poika on aika herkkää laatua, epäonnistumisia on vaikea sietää.. joten siksi kysynkin neuvoa, jotten yrittäisi mitään liian vaikeaa ettei homma heti tyssää siihen. =)
Kommentit (9)
Kirjoitin tekstinkäsittelyohjelmalla sivullisen helppoja kaksitavuisia sanoja ( talo, kani, susi, lasi jne) tekstinkäsittelyohjelmalla arkin vasempaan reunaan ja nappasin netistä jokaista sanaa vastaavan kuvan arkille. Niitä on nyt yhdistelty muutama ilta.
Ostin Alkupolku Eskari -levyn. Sisältää tietokoneohjelman, pelin, jossa opetellaan laskemista, lukemista jne. 5 v. tykkää ja näyttää taidot paranevan kohisten. Ylpeänä kertoo uusista ennätyksistään.
oppi vuosi sitten lukemaan oikeastaan vähän " vahingossa" . Hän oli parivuotiaasta ollut hirmuisen kiinnostunut kirjaimista ja ensin oppi ne. Lisäksi häntä kiinnosti se, miten eri sanoja kirjoitetaan ja aika paljon leikimmekin magneettikirjaimilla tai liitutaululla siten, että poika sanoi jonkun tutun sanan, vaikkapa äiti, ja minä sen sitten kirjoitin. Lisäksi pojalla oli pari suosikkikirjaa, jotka hän lopulta oppi ulkoa. Hän " lueskeli" niitä paljon ääneen ja varmaan senkin kautta oppi hahmottamaan, miten sanoja kirjoitetaan.
Poika sitten oppi 4-vuotiaana lukemisen taidon ja alkuun se oli varsin hidasta. Eli ei esim. olisi pystynyt lukemaan tekstitettyjä elokuvia tms. Mutta harjoitus on tehnyt tehtävänsä, hän on nyt vuodessa kehittynyt oikein hyväksi lukijaksi. Alkuun vähän pelkäsin sitäkin, mitä haittaa lukutaidosta näin pienelle olisi (esim. sopimattomat iltapäivälehtien lööpit), mutta oikeastaan en keksi muuta kuin positiivisia puolia tuosta taidosta!
5 vuotta täytettyään poika itse halusi alkaa harjoitella lukemista. Opetin magneettikirjainten avulla ensin 2-kirjaimisia tavuja ja kun oppi hiljalleen tavun lukemaan näytin miten 2 tavua yhdistetään 4-kirjaimiseksi sanaksi. Oppi todellakin nopeasti ja lukutaito kehittyy koko ajan!
Edellinen päiväkodin johtajamme oli sitä mieltä, että 5-vuotiaat oppivat helpommin lukemaan kuin 6-vuotiaat. On juuri joku herkkyyskausi silloin menossa.
Ei varmaan kannata tuputtaa liikaa ja tehdä vain sen aikaa kun lapsi jaksaa keskittyä ja sitten lopettaa. Meillä otti yleensä itse magneettikirjaintaulun esille ja pyysi itse että opetellaan.
kirjaimista ja sanojen kirjoittamisesta. Itse vähän olin sitä mieltä, ettei ehkä vielä tarvitsisi niin kamalasti kiinnostua, mutta minkäs teet!
Meillä kirjoittelee tuttujen ihmisten nimiä kun luettelen kirjaimet.
Täytyykin netistä etsiä kuvia ja tosiaan kirjoittaa sanoja ja yhdessä vaikka päällystää kortit kontaktimuovilla. Kiitos vinkistä!
Meillä tyttö kiinnostui alta 4 vuotiaana kirjaimista. Hän alkoi erottaa alkuäänteitä eli hokasasi että joku sana alkaa samalla kuin jonkun tutun etunimi. Nimiä oli oppinut mallista kirjoittamaan, kun halusi tutuille ja mummuille lähettää postia. Ensin askarreltiin " aapinen" eli tyhjään vihkoon tehtiin joka kirjaimille sivu eli ylänurkkaan iso kirjain. Tyttö sai sitten vihkoon liimata oikealle sivulle kuvan, jos esim hoksasi kuvan jostain lehdestä, että auto alkaa A-kirjaimella. Parin kuukauden jälkeen into lopahti ja kesti melkein vuoden kun kiinnostui uudelleen ja halusi, että opetan lukemaan aapisesta. Isin vanhasta aapisesta on tavuja luettu, mutta into lopahti taas, oppi kyllä jo vähän yhdistämään äänteitä, mutta meni ihan arvailuksi. Täytyy varmaan kypsytellä hetki ja sitten taas jatketaan.
Yksi vinkki, pikkukakkosen sivuilla on yksi peli, olikohan sana-arkku, jossa opetellaan tunnistamaan alkuäännettä yms.
Esikoinen meni kouluun ja jouluun mennessä oppi lukemaan. Eskarissa oleva pikku sisko oppi taidon siinnä samalla samoin kirjoittamaan. Osan kirjaimista kirjoitti " väärin" siis saittoi kirjoittaa in alhaalta ylös tai K:n kirjoittaa niin että teki ensin ylös pienen v:n ja sitten alas toisin päin niin ett siitä tuli ihan k:n näköinen. Tässä olikin sitten koulussa opettelemisen paikka. Tyttö oli vahvasti sitä mieltä että osaa jo kirjoittaa kirjaimet ja en oikean tavan opppiminen on ihan turhaa. Kyllä siinnä oli selittämistä kotona ja koulussa että ne on silti opeteltava uudestaan.
Eskarissa harjoittelivat lukemisen alkeita miettimällä millä kirjaimella sanat alkaa ja mihin kirjaimeen ne loppuu. Kun lapsi sanasta osaa sano alku ja loppu kirjaimet voi alkaa miettiä millä tavu alkaa ja mihin loppuu esim. Talo. Aloitetaan tietenkin selkeistä sanoista joista äänteen on helppo tunnistaa. Suurin osa eskarilaisista ei oppinut lukemaan mutta saivat vahvan pohjan lukemissen oppimiselle.
Meillä on nyt pian 5v täyttävä poika ja hän välillä miettii millä sanat alkaa. On myös kiinnostunut hieman kirjoittamisesta. Pitää varmaan ostaa pojalle joku kirja missä saa kopioida kiejaimia ja missä kerrotaan miten kirjaimet kirjoitetaan oikein että ei opette le omaa tapaa. Itse kirjoitin nimeni vielä ekallaluokallakin väärinpäin kun äitini opetti sitä kirjoittamaan vastapäisteltä tuolilta. Käänsin siis paperin ylösalaisin ja kirjoitin nimen =).
nuttu
...eikä tosiaankaan lukutaitoinen, mutta kirjaimet häntä kiinnostavat kovasti ja ne hän tunnistaa, samoin esim. oman nimen.
Meillä kovassa suosiossa on Scrabble (siis sellainen sanapeli). Kyseessä on aika klassinen lautapeli, varmaan löytyy jostain leluosastolta...? Poika haluaa, että kirjoitan hänelle sanoja, tai sitten hän itse laittaa kirjaimia peräkkäin ja haluaa, että luen niistä muodostuvia " sanoja" . Jotenkin nuo pienet kirjainlaatat ovat mukavan konkreettisia.
Toisekseen poika tykkäsi etenkin aikaisemmin kirjoitella tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmalla. Itse muistan nelivuotiaana oppineeni lukemaan pitkälti juuri kirjoituskoneella leikkimällä.
aimia, eli olemme vaikka jääkaapinoveen kirjoittaneet pieniä sanoja. sitten olen miettinyt jonkun helpon sanan, esim talo, ja laittanut sen sanan kirjaimet väärään järjestykseen oveen ja hän on miettinyt ja " maistellut" , millä kirjaimella sana alkaa ja mikä kirjain tulee seuraavaksi. Tosi helposti ovat sillai oppineet.
Tämä nuorempi lapseni kyseli jo montaa kuukautta aikaisemmin, miten mikäkin sana kirjoitetaan ja kun aina sanoin, että mieti ja maistele, millä se alkaa niin osaisi aika pian tavata/kirjoittaa sanat, mutta jos saman sanan olisin näyttänyt hänellle kirjoitettuna, niin ei osannut lukea. Sekin on mielestäni tärkeää, että kerrotaan, miten mikäkin kirjain lausutaan. Minä sanoin yleensä aluksi, että tämän kirjaimen nimi on ÄM, mutta se lausutaan M. Nyt poika on 4v 8kk ja lukee ihan sujuvasti aika pitkiäkin sanoja.
Jos pojan kanssa olette harjoitelleet yksittäisiä sanoja kirjoittamaan ja hän niitä innolla harjoittelee, niin sitähän se kirjoittamaan oppiminen on. Kivaa on varmaan kirjoitella tuttujen ihmisten nimiä, ehkä lempileikkejä jne... Kotona voi myös laittaa sanalappuja erilaisiin paikkoihin, jos haluaa antaa pientä lukuharjoitusta: pyyheliinojen yläpuolelle nimilaput, lelulaatikkoon kyltit " autot" " värit" jne ja näitä lapsen kanssa lukea... Ei oikein ole olemassa mitään mallikaavaa, miten edetä - hyvä, että itsekin olette tarkkoja siitä, ettei mene pakottamiseksi ja koulumaiseksi opetteluksi, vaan lapsen mielenkiinnon mukaan. Kyllä sitten koulussa vielä ehditään.
Lukemista voi harjoitella yhdessä lukemalla kirjoja (ja sormella seuraamalla sanoja, jotta lapsi näkee, mikä sana kuulostaa miltäkin). Tuttuja sanoja (esim niitä nimiä) voidaan yhdessä myös lukea, tyyliin " Kukas tuon kortin lähetti, luepa sieltä alareunasta." Hyviä aloittelevan lukijan harjoituksia ovat kuva-sanalaput. Esim kiva kuva ankasta paperilla ja sen ympärillä esim kaksi vaihtoehtoa " ankka" ja " omena" , jos osaa lukea jo joitakin sanoja. Sitten yhdessä ihmetellään, kumpi sana sopii kuvaan... Helpointa on, jos ensimmäinen kirjain jo paljastaa oikean sanan.
Jos lapsi osaa jo kirjaimet, kirjoittaa hän hyviä harjoituksia, jos joku sanelee hänelle kirjaimia hänen haluamiinsa sanoihin. Eli siis kertoo, mikä kirjain kirjoitetaan ja siten laspi kokoaa oikean sanan. Haluaisikohan lapsi kirjoittaa vaikka oman tarinan? Sitä olisi kiva lukea sitten koko perheen voimin...