Älykäs 5v?
Meillä on vajaa 5v poika joka on hyvin älykäs ja jolla on todella hyvä muisti.Hän on päiväkodissa mutta nyt on tullut ongelmia vastaan.
Poikamme on hyvin kiinnostunut kirjoista,legoista jne. ja pystyy jo mm. lukemaan, laskemaan, tekemään lähes 10-vuotiaiden legosarjoja yksin.Lisäksi hän kykenee luettelemaan ulkoa suomen hyönteisiä kuvista, analysoimaan eri bakteerityyppejä eli lyhyesti sanottuna muistaa erittäin hyvin sellaiset asiat mistä on kiinnostunut.
Ongelmana on se, että päiväkodissa mittari on ns. keskivertolapsi.Poikamme ei ole kiinnostunut esim muistipeleistä joita pelasi jo kaksi vuotiaana--> hän ei keskity lainkaan pelaamiseen tai ei pidä piirtämisestä--> saattaa piirtää kymmenen piirustusta vartissa.Nyt päiväkodin tädit ovat sitä mieltä että hänen pitäisi olla kiinnostunut enemmän oman ikäistensä tekemisistä ja harjaannuttaa niitä taitoja.Poikaamme ei sitten voisi vähempää kiinnostaa esim. korttien kääntely muistipelissä.Sitä vastoin esim. vaikean legosarjan kokoamiseen hän kyllä jaksaa keskittyä.Lapsemme ei ole kuitenkaan ylivilkas mutta ei jaksa keskittyä sellaisiin asioihin joista ei ole kiinnostunut.
Onko kenelläkään ollut vastaavaa ja miten olette ratkaisseet tilanteita?
Kommentit (11)
Kannatan edellä olevaa näkemystä erityislastentarhanopettajasta. Puhun pikkusisikon näkökulmasta, jolla on fiksu isoveli. Tämä erityistäti voisi olla oiva instanssi kartoittamaan todelliset lahjat ja myös ehkä ne taidot, joita vielä pitäisi harjoitella. Sitten teillä olisi mustaa valkoisella pojan taidoista ja tarhan tädit voisivat ottaa ne huomioon. Saisivat varmaan nekin vinkkejä tuolta ' erityistädiltä' (tod nök se on täti). Jos kukaan ei noteeraa, että poika on fiksu niin häntä voidaan rueta pitämään häirikkönä, kun ennemmin tai myöhemmin poika todennäköisesti hermostuu, kun pitäisi tehdä tyhmiä juttuja ja kun ei tee, niin tädit supattelevat, että mikähän se tuota vaivaa. Alunperin ei vaivannut mikään, mutta pikku hiljaa voi rueta vaivaamaan. Minulla on siis fiksu isoveli, jolla oli onneksi koulussa samalla luokalla kohtalotoveri. Näiden kahden pojan kodin välillä opettaja sitten iltaisn ramppasi keskustelemassa vanhempien kanssa näistä levottomista häirikköpojista, joista ei ikinä tule mitään, jos asiaan ei nyt heti topakasti puututa, arestia anneta jne. Vanhemmat onneksi ymmärsivät asian ja opettajakin vaihtui. Mutta teidän tapauksessa siis varhainen toteaminen ' virallisen instanssin' taholta voisi helpottaa pojan olemista, kun poikaa hoitavat ja opettavat tietäisivät missä mennään.
Hei !
Minulla pisti silmään tuo, että ei pidä piirtämisestä. Kaikki eivät nyt välttämättä pidä piirtämisestä, mutta saattaisikohan piirustusten aihe olla vähän liian helppo, ei haastetta tarpeeksi ?
Meillä syntyy todella tarkkoja piirustuksia mm. erilaisista autoista ja transformereista. Piirustuksissa on runsaasti teknisiä yksityiskohtia mm. miten autosta saa robotin. Juuri 5v. täyttänyt katsoo mallia 8v piirustuksesta ja haluaa piirtää ihan samanlaisia hienoja koneita. Hän ei vielä osaa yhtä hyvin soveltaa ja muunnella piirtämäänsä, mutta minun on välillä vaikea päätellä kumman piirtämiä piirustuksia lojuu kirjoituspöydällä. Toinen meillä tällä hetkellä pinnalla oleva aihe on dinosaurukset. Meillä on kahlattu läpi kirjaston suomenkieliset dinosauruskirjat ja olen itsekin oppinut aiheesta valtavasti. Siispä meillä piirretään nyt erilaisia dinosauruksia siis niin, että kuvista erottaa onko kyseessä protoceratops vai vaikka compsognathus. Päiväkodissa annettavat tyttö/poika-aiheet eivät meidän poikaa kauheasti kiinnosta päiväkodissa, mutta kyllä nekin syntyvät. Valitettavasti pitää joskus jaksaa piirtää myös niitä tylsiä aiheita. Tätä taitoa tarvitaan varsinkin koulussa. Meillä kukaan ei ole kovin taiteellinen ja mielikuvitus tuntuu olevan rajallinen. Mutta tekninen piirtäminen/hahmottaminen kiinnostaa lapsia ja meillä mallista piirtäminen. Värittää ei viitsitä. 8v valittaa, jos koulussa on jotain tehtäviä, joissa värittämisen ainut tarkoitus on saada lapselle tekemistä.
Mutta keltoa suosittelen minäkin (toivottavasti asut isossa kaupungissa). Hän osaa ehdottaa pojalle sopivaa tekemistä päiväkodissa. Meillä päiväkodin tädit ovat ihanasti ottaneet huomioon lasten erilaiset taidot. Viimevuonna 4v:nä poikani oli vielä pienten ryhmässä päiväkodissa ja hänelle haettiin eskarista mm. taitoja vastaavia palapelejä. Keskimmäinen lapseni, tällä hetkellä eskarilainen, tekee taas erilaisia lautapelejä kirjoitettuine peliohjeineen eskarissa ystävänsä kanssa. Ja kun pelit ovat valmiit, lapset pelaavat niitä. Mutta kullakin lapsistani on omat heikot alueensa ja olen pyytänyt kiinnittämään juuri niihin huomiota varsinkin eskarissa. Mielestäni päiväkodissa ja varsinkin eskarissa pitää kiinnittää eniten huomiota sosiaalisten taitojen ja ryhmätyötaitojen kehittämiseen ja siihen, että lapset osaavat ottaa toiset huomioon.
Onko muuten pitkästymistä ainoastaan päiväkodissa sisällä ?
Eli saako kavereita, pärjääkö yhteisleikeissä? Joustamiskyky? Siirtymätilanteet?
Joskus ns. " pikku professori" osottautuu as-lapseksi (aspergerin sydrooma). Näillä lapsilla voi olla joitakin kiinnostuksen kohteita, joissa ovat hyvinkin älykkäitä, mutta sosiaaliset taidot tökkivät.
Kiertävää erityislastentarhanopettajaa suosittelisin minäkin.
Mulle tuli kanssa heti mieleen aspergerin syndrooma. Ei todellakaan välttämättä ole sitä enkä halua tehdä diagnoosia mutta kuulosti niin tutulta kun miettii asperger-oppilaitani vuosien varrella. Ehdottomasti suositteten että otat yhteyttä keltoon.
Rippuu toki mm. ap:n lapsen sosiaalisista taidoista. Kokemusta on ystäväpiirin AS-lapsesta... On todellakin älykkäältä vaikuttava - jo n.2-vuotiaana osasi luetella ulkoa ties mitä ja nyt juuri 6v täytettyään osaa mm. kertolaskuja jne. Kapeahkoja kiinnostuksen alueita on ja tietoa niistä valtavasti. Puhuu klassisesti enempi vähempi kirjakieltä ja on tosiaanki " pikku professori" . Mutta mutta... Sosiaaliset taidot eivät päätä huimaa. Perhejuhlissa ei juuri koskaan viihdy muiden lasten kanssa, vaan pyörii aikuisseurassa ja " osallistuu keskusteluun" . Minusta jonkin verran surullistakin katsottavaa... Myös minun huomiotani kiinnitti tuoa ap:n lapsen kiinnostuksen puute piirtämiseen - nimittäin esim. kynäote saattaa ymmärtääkseni olla AS-lapsella puutteellinen/erilainen ja se, mistä " jää kiinni" neuvolassa. Korostan, että en kylläkään ole millään muotoa asiantuntija enkä edes ole missään tapauksessa tekemässä mitään " kyökkidiagnoosia" ! Joskus vain on niin, etteivät vanhemmat huomaa kaikkia puolia omasta lapsestaan - lapsi on ikään kuin liian lähellä objektiivista tarkastelua ajatellen. Hyvin inhimillistä ja ymmärrettävää! Aspergerin syndroomahan ei todellakaan ole välttämättä mikään maailman pahin asia- as-ihmiset ovat usein hyvinkin älykkäitä ja kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan! :-) Mutta pienen ihmisen kyseessä ollessa apu etenkin sosiaalisissa kontakteissa on paikallaan. Itsekin ottaisin aivan ehdottomasti yhteyttä KELTOon - käyttäkää ihmeessä tilaisuutta hyväksenne mikäli se suinkin on mahdollista!! Eikä se ota, jos ei annakaan...
ja hän on käynyt lastenpsykologin teustauksessa, kun päiväkodissa osoittivat olevansa huolestuneita siitä, ettei poika ole kiinnostunut asioista, joista normaalisti 4-5-vuotiaat ovat (häntä ei esim. kiinnostanut muut lapset tai toisten kanssa leikkiminen lainkaan). Halusimme itsekin testauttaa pojan, sillä pk:n osoittama huoli sai meidätkin huolestumaan.
Pojalle tehtiin laaja psykologinen testaus, joka vahvisti meidän käsitystämme pojan älykkyydestä. Poika oli kaikilta osa-aluiltaan vähintään ikätasollaan (joillain osa-alueilla usean vuoden ikäisiään kehittyneempi), paitsi sosiaalisilta kyvyiltään. Psykologin mukaan pojan suurin ristiriita onkin juuri siinä, että älyllinen kapasiteeti on monta vuotta edellä, mutta sosiaalinen taas vuoden pari jäljessä. Tähän ongelmaan olemmekin nyt lähteneet pureutumaan. Olemme kannustaneet poikaa tekemään normaaleja 5-vuotiaiden juttuja. Kuitenkaan emme pyri kieltämään häneltä niitä asioita, joista on kiinnostunut. Aika paljon olemme joutuneet kannustamaan ja tsemppaamaan, että poika on esim. innostunut omaehtoisesta piirtämisestä tms.
Olemme nyt parin kuukauden ajan pyrkineet tietoisesti ohjaamaan poikaa muidenkin asioiden pariin kuin " älyllisten" haasteiden ja olemme saaneet merkittäviä tuloksia aikaan. Poikaa on alkanut kiinnostamaan hirmuisesti toiset lapset, hänestä on tullut tosi leikkisä ja kaikki lukemiseen/laskemiseen yms. liittyvä on vähän siirtynyt taka-alalle.
Minä itse en pistä suurtakaan painoa KELTON ammattitaidoille. Meidän tapauksessamme yli-innokas KELTO alkoi ensitapaamisen jälkeen heittelemään jos jonkinlaista diagnoosia ilmaan. Minä suosittelen, että käytte lastenpsykologin juttusilla ja testautatte poikanne. Tällä tavoin saatta mielestäni parhaiten analyysin siitä, kannattaako lapsesta olla huolissaan.
että meillä tätä asiaa on työstetty yhdessä psykologin ja päiväkodin kanssa ja tästä on ollut tosi paljon hyviä tuloksia. Päiväkodissa osaavat nyt ohjata poikaa eri tavoin, ovat saaneet paljon vinkkejä, miten hänen kanssaan on hyvä toimia, miten saada poika innostettua mukaan jne. Lisäksi on ihanaa, kun on " mustaa valkoisella" siitä, että meillä on ihan normaali poika, joskin vaan hirmuisen älykäs. Kannattaa viedä siis asiaa eteenpäin, siitä on varmasti vain hyötyä niin teille kuin pojallenne!
Meillä lapsella on onneksi myös hyvät sosiaaliset taidot eli päiväkodin tätien mukaan leikkii hyvin ryhmässä ja muiden kanssa.Siksi en ole ollut aikaisemmin huolissani.
Selkeimmät puutteet mielestäni lapsellani on keskittymiskyvyssä ja itsetunnossa.Hän kyllä mielellään piirtää jos aihe on vain tarpeeksi haastava (=tällä hetkellä hyönteiset) eli esim. tänään on piirtänyt eri kirvalajeja.Päiväkodissa tällainen ei vain käy vaan aiheet ovat yleisluontoisempia ja niihin ei sitten kärsivällisyys riitäkään.Lisäksi hän on todella kriittinen eli jos jokin ei ole täydellinen esim. piirustuksessa niin hän ei mielellään tee sitä lainkaan.Eli jos esim. kirvan sävy on väärä niin homma loppui siihen sillä esim. omenakirva ei voi olla ruskea vaan vihreä!
Tuntuu että lapsella on niin paljon ajatuksia ja ideoita ettei itsekään pysy perässä.Jotenkin ajatukset lentävät niin korkeilla sfääreissä että päiväkodin tätien on vaikea pysyä perässä.Tämä näkyy esim .piirustuksissa joihin tulisi enemmän sisältöä kuin taidot antavat myöten.Lisäksi hänen pitäisi olla kaikessa paras, nopein jne. mikä esim. päiväkodissa aiheuttaa välillä itkua.
Itseäni pelottaa se, että lapseni luokitellaan tyhmäksi vain koska ei tee asioita kuten 5-vuotiaat yleensä.Siksi varmaan jonkilainen testaus olisi paikallaan, myös siksi, että löytyisi juuri ne osa-alueet jotka vaativat harjoitusta!Miten sellaiseen testaukseen voi käytännössä hakeutua?
Jos paikkakunnallasi on kiertävä erityislastentarhaopettja (kelto), löydät hänen yhteistietonsa esim kaupungin nettisivuilta tai pyydä puh. numero tarhasta. Soittele ihan rohkeasti. Neuvolan kautta saat yhteyden / kunnan sivuilta saat tiedot neuvolan psykologista, voit soittaa hänelle suoraan. Tai jos vaikka vakuutus maksaisi (en tiedä tarvitaanko lääkärin lähete) lastenpsykologi löytyy varmaan yksityisestikin.
Jos teillä on vakuutus, joka korvaa psykologiset testit, niin yksityinen on yksi varteenotettava vaihtoehto. Pääsette tätä kautta eteenpäin nopeasti. Me testautimme oman pojan yksityisellä. Soittelepa esim. jollekin yksityiselle lääkäriasemalle. Sitä kautta pääsee eteenpäin, jos yksityistä vaihtoehtoa kaipaatte. Itse voin ainakin suositella lämpimästi!
Tilanne on kimurantti niin lapsen kuin tarhan tätien puoleltakin. Lapsellasi kuulostaa olevan ikäistään huomattavasti parempi hahmotuskyky ja ymmärrän hyvin, että asiat jotka hän on käynyt läpi (=oppinut) jo aikoja sitten ei nyt enään motivoi harjoittelemaan. Toisaalta tarhassa on vaikea keksiä paljon ikäistä edellä oleville tekemistä ja saattaahan olla, että jokin ns kouluvalmiustaitojen osa-alue tarvitseekin vielä harjaantumista. Voisit ottaa yhteyttä esim keltoon (=kiertävä erityislastentarhaopettja) ja kysyä neuvoa. Josko hän esim. pintapuolisesta vähän testaisi lasta ja kartoittaisi kykyprofiilin. Näin tarhan täditkin saisi uskottavaa tietoa, mitkä ovat lapsen todelliset taidot ja millä iällä mennään. Tehtävien antokin olisi tämän jälkeen helpompaa.