Onko 33 v. liian vanha aloittamaan uran tekemistä?
Olen 30-vuotias ja opiskelen kauppatieteen maisteriksi. Pääsin opiskelemaan vasta viime vuonna, sitä ennen olin monta vuotta työttömänä ja kärsin syvästä masennuksesta. Tarkoitukseni olisi valmistua 3 v. kuluttua... Olen naimisissa mutta lapseton.
Onko ihan utopiaa ajatella, että vielä voisin tehdä omalla alallani kunnollisen uran?
Kommentit (15)
vaativalla uralla, jos olet kärsinyt noinkin kauan masennuksesta...Kuinka selviäisit vaativan uran tuomasta stressistä?
Eli omaa jaksamistani en kyllä epäile.
Lisää kommentteja?
ap
Ne voi ehkä vähän hankaloittaa uran luomista tossa juuri ennen 40-v päiviä...
Voisiko miehesi harkita jonkun aikaa koti-isänä olemista, kun on lasten aika? Voisi olla hyvä ratkaisu teidän tilanteessanne.
Kamalan masentava kommentti tuo viimeisin. :( ap
ei ole utopiaa. Kyllä naisetkin voi 30 vuodessa (!) luoda uran. Tsemppiä opintoihin ja muutenkin! Ja onnea, että olet päässyt opiskelemaan. Kaikki eivät pääse ja yrittävät sitten masentaa muita täällä AV:lla.
mitenkään hyvä. Naiset tuppaa jäämään paljon huonompiin töihin.
Nuorilla on niin lyhyt perspektiivi asioihin.
Ja kommentti yhdelle vastaajalle, joka epäili ap:n työkykyä masennushistorian takia: mielenterveydellisen sairauden (tai fyysisenkin) kokeminen ja voittaminen voi tuoda uudenlaisia voimavaroja sekä näkemyksellisyyttä, tunneälyä yms. Hyvissä työyhteisöissä tarvitaan myös tuollaisia vahvuuksia omaavia työntekijöitä.
että rekrytoijat ei asiaa noin näe. Ainakaan kilpaillussa kaupallisessa maailmassa, jossa arvostetaan kupruttomuutta ja stressinsietokykyä. Jossakin työvoimapulasta kärsivällä julkisella sektorilla voi tietty olla toisin.
niin pääset töihin. Totuus on, että yksityisellä puolella on vaikea tosta lähtökohdasta mitään huikeeta uraa rakentaa. Mutta vakityöpaikan voi saada. Ihan ok paikankin. Ja ehkäpä ap tarkottikin just tota, että voiko vielä saada töitä.
Täällä kun tosiaan monet puhuu urasta, vaikka tarkottavat vaan vakituista ok duunia.
ja hakemaan myöhemmin harjoitteluun samaan firmaan jne. Aika usein palkataan tuttuja ihmisiä ja rekrytoidaan siten, etteivät paikat tule koskaan avoimeen hakuun. Tosi tärkeää on louda verkostoja jo opiskeluaikana - etenin, jos on vähän jo ikää!
TIetty jos haluat todella sananmukaisesti luoda uraa niin sitten kipin kapin töihin heti valmistumisen jälkeen ja koita saada kesäduunit jo sellaisesta firmasta jossa haluat sen uran luoda. Jos taas riitää ihan kiva työ omalla alalla niin ei mitään paniikkia, siihen ehdit valmistumisen jälkeen taikka lasten jälkeen. KTM minäkin ja ikää 30v ja lapsia kaksi. Nyt vielä äitiyslomalla. EN murehdi työkuviota, mutta minä en haluakaan mitään huippu uraa. Kiva työ, ok palkka ja mukavat työkaverit riittää. En haaveile mistään pomon paikasta. Olen nyt hoitovapaalla asiantuntija tehtävistä ja niissä aion pysytellä.
Etenkin kasvukeskuksissa. Malttakaahan nyt.
Voit silti hankkia sellaisen asiantuntemuksen jolla peset kilpailijasi.