Kumman valitsisit, paremman uran vai kotipaikkakunnan ja läheiset?
Mä asun tällä hetkellä kaukana kotikaupungistani, jossa asuvat kaikki läheiseni ja ystäväni (vanhemmat, veljen perhe, parhaat ystävät yms.). Nykyisessä kotikaupungissani minulla on hyvä työpaikka, jossa on tarjottu juuri hyvää ylenemismahdollisuutta. Olemme miehen kanssa pitkään mietitty muuttoa takaisin kotipaikkakunnalle, koska sinne ikävöin joka päivä. Saisin sieltä töitä samasta firmasta, mutta siellä ei olisi mahdollista yletä uralla ollenkaan eli jäisin siellä samalla tasolle kuin missä olen nyt urallani ja toivoa paremmasta ei olisi.
Kumman valitsisitte?
Kommentit (12)
työllä ei ole yhtään mitään väliä, kunhan vain saisi olla rakkaitten lähellä ja siellä, missä juuret ovat. Asun itse ihan väärällä puolella Suomea miehen työn takia ja kaipaan koko ajan pois.
paitsi mulle ei olisi tiedossa työpaikkaa kotipaikkakunnallani. Olen miettinyt tätä myös paljon. Mikä elämässä on todella tärkeää?
Sinuna lähtisin kotiin. Jos sua kuitenkin odottaisi siellä työpaikka, niin et mierolle joutuisi. Nämä ovat kuitenkin vaikeita kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta.
Kyllä se sosiaalinen verkosto, ihmissuhteet ja sosiaalinen kanssakäyminen on kumminkin ihmiselämän tärkeimpiä asioita loppujen lopuksi.
Miksi palaisit takaisin päin elämässäsi? Eteenpäin on mentävä! -2-
Päivääkään en ole katunut! Työmahdollisuudetkin on alkaneet näyttää paremmilta kun ollaan asuttu jo nelisen vuotta. Ihanaa kun on sukulaiset ja vanhat ystävät lähellä.
Vai onko nyt tarjottu ura ja työ todellakin HUIKEASTI parempipalkkaisempi ja mielenkiintoisempi?
Voitko kotipaikkakunnallasi vaihtaa myöhemmin tarvittaessa työnantajaa? Vai oletko sellaisella alalla, että työpaikkaa vaihtamallakaan et löydä sieltä etenemisvaihtoehtoja?
Ja millaiset tukiverkostot teillä sitten olisi/on, jos lapset sairastaa ja töistä pitää olla poissa?
valitsisin läheiset, jos kerran kova ikävä. Mutta tön mielekkyydestä en tinkisi, eli työn pitää olla mielekästä vaikkei ylenemismahdollisuuksia olisikaan.
Pikkupaikan charmi karisee kun pyörisit siellä joka päivä...
Olen ollut tosi tyytyväinen valintaani. Viikonloput on mahtavaa laatuaikaa ja arki-illat saa puuhata itsekkäästi ihan mitä vana omassa rauhassa.
Jos meillä olisi lapsia, niin sitten muuttaisimme kotipaikkakunnalle. Tällä hetkellä työ ja opiskelumahdollisuudet ovat aivan eri luokkaa kuin kotikunnassa. Siis niitä ei ole siellä. Miehelleni ei löytyisi minkäänlaista oman alansa töitä edes.
Mua ei saisi " koti" paikkakunnalle edes kilon paloina. Tulisin hulluksi siellä.