tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Ou nou! Sukulainen kuoli ja vaikka olin jo valmiiksi miettinyt, että otamme ehkä yhden muistoesineen, ja jos jotain olisin menossa ostamaan (=todellinen tarve), niin sitten sen toisen tavaran. Nyt on pahvilaatikollinen tavaraa odottamassa purkamista. En kehtaa niitä takaisinkaan viedä, joten nyt pitää sitten karsia muuta tavaraa sen verran että nämä mahtuvat kaappeihin tunkematta.

Tulee niin mieleen konmarituksen alkuajat, kun ei meinannut hillitä itseään kaupassa. Teki mieli ostaa vaikka mitä. Nyt on jo päästy pitkälle, kun voin vain katsella että onpa kaunista tavaraa, mutta kun me ei tarvita mitään, ja jatkaa matkaani. Tämä tilanne pääsi yllättämään. Kun kaikkea tarjotaan eikä kehtaa sanoa joka asiaan ei kiitos. Sitten alkaa miettiä että ehkä me sittenkin käytettäisi tätä. Nyt jo tiedän että suurinta osaa ei tulla koskaan käyttämään. Ehkä hilloan niitä hetken ja kysyn sitten haluaako joku muu nämä, ja jos ei halua niin saanko viedä Konttiin.

Toivon niin että oma äitini saa karsittua ennen kuin tulee aika muuttaa palvelutaloon. Olen kyllä kannustanut siihen ja tarjoutunut viemään tavaroita kierrätykseen.

Tietenkin saat viedä konttiin. Katsot, tuleeko joku käyttöön ja loput eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ou nou! Sukulainen kuoli ja vaikka olin jo valmiiksi miettinyt, että otamme ehkä yhden muistoesineen, ja jos jotain olisin menossa ostamaan (=todellinen tarve), niin sitten sen toisen tavaran. Nyt on pahvilaatikollinen tavaraa odottamassa purkamista. En kehtaa niitä takaisinkaan viedä, joten nyt pitää sitten karsia muuta tavaraa sen verran että nämä mahtuvat kaappeihin tunkematta.

Tulee niin mieleen konmarituksen alkuajat, kun ei meinannut hillitä itseään kaupassa. Teki mieli ostaa vaikka mitä. Nyt on jo päästy pitkälle, kun voin vain katsella että onpa kaunista tavaraa, mutta kun me ei tarvita mitään, ja jatkaa matkaani. Tämä tilanne pääsi yllättämään. Kun kaikkea tarjotaan eikä kehtaa sanoa joka asiaan ei kiitos. Sitten alkaa miettiä että ehkä me sittenkin käytettäisi tätä. Nyt jo tiedän että suurinta osaa ei tulla koskaan käyttämään. Ehkä hilloan niitä hetken ja kysyn sitten haluaako joku muu nämä, ja jos ei halua niin saanko viedä Konttiin.

Toivon niin että oma äitini saa karsittua ennen kuin tulee aika muuttaa palvelutaloon. Olen kyllä kannustanut siihen ja tarjoutunut viemään tavaroita kierrätykseen.

Tietenkin saat viedä konttiin. Katsot, tuleeko joku käyttöön ja loput eteenpäin.

Tarjoaisin ensin muille sukulaisille, joku muukin ehkä halusi tavaraa mutta ajatteli että ehkä sinä tarvitset enemmän. Jos ei kukaan halua niin todellakin ok viedä konttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ou nou! Sukulainen kuoli ja vaikka olin jo valmiiksi miettinyt, että otamme ehkä yhden muistoesineen, ja jos jotain olisin menossa ostamaan (=todellinen tarve), niin sitten sen toisen tavaran. Nyt on pahvilaatikollinen tavaraa odottamassa purkamista. En kehtaa niitä takaisinkaan viedä, joten nyt pitää sitten karsia muuta tavaraa sen verran että nämä mahtuvat kaappeihin tunkematta.

Tulee niin mieleen konmarituksen alkuajat, kun ei meinannut hillitä itseään kaupassa. Teki mieli ostaa vaikka mitä. Nyt on jo päästy pitkälle, kun voin vain katsella että onpa kaunista tavaraa, mutta kun me ei tarvita mitään, ja jatkaa matkaani. Tämä tilanne pääsi yllättämään. Kun kaikkea tarjotaan eikä kehtaa sanoa joka asiaan ei kiitos. Sitten alkaa miettiä että ehkä me sittenkin käytettäisi tätä. Nyt jo tiedän että suurinta osaa ei tulla koskaan käyttämään. Ehkä hilloan niitä hetken ja kysyn sitten haluaako joku muu nämä, ja jos ei halua niin saanko viedä Konttiin.

Toivon niin että oma äitini saa karsittua ennen kuin tulee aika muuttaa palvelutaloon. Olen kyllä kannustanut siihen ja tarjoutunut viemään tavaroita kierrätykseen.

Tietenkin saat viedä konttiin. Katsot, tuleeko joku käyttöön ja loput eteenpäin.

Tarjoaisin ensin muille sukulaisille, joku muukin ehkä halusi tavaraa mutta ajatteli että ehkä sinä tarvitset enemmän. Jos ei kukaan halua niin todellakin ok viedä konttiin.

Olin viimeisenä paikalla, eli kaikki muut olivat jo ottaneet mitä halusivat, ja loput oli menossa myyntiin tai lahjoituksena kirpputorille. Eli en vienyt kenenkään muun himoitsemaa tavaraa.

Tuo, että kirjoja heitetään roskiin, koska kielenkäyttö ja yleinen ajattelutapa on muuttunut on mielestäni ihan perseestä. Olen etsinyt äärimmäisen pitkään jotain erittäin vanhaa suomalaista satukirjaa, mitä 20-luvulla syntynyt erittäin rakas mummoni minulle luki paljon. Se mummon kirja on kadonnut jo kauan sitten, mutta ei ole kirpparit ja muut auttaneet, kun en edes muista kirjan nimeä. Kirja oli niin vanha, ettei siinä ollut kuin väritön kansi ilman kuvia. Kirjassa oli kymmeniä eri opettavaisia tarinoita ja tarina pojasta, joka osasi jostain syystä muuttua hevosiksi. Jonkun miehen kanssa poika teki sopimuksen, että hän muuttuu hevoseksi ja mies myy hevosen markkinoilla, mutta pitää itsellään päitset/suitset itsellään. Poikahevonen sitten karkasi uudelta omistajalta ollessaan ilman mitään mistä pitää kiinni. Hän muuttui uudelleen hevoseksi, mutta eri väriseksi, ja huijaus tapahtui taas. Kolmannella kerralla ostaja tarjosikin paljon rahaa päitsista/suitsista ja saikin ostaa ne eli pojan oli pakko mennä hevosena ilman mahdollisuutta paeta. Hevosten värit taisivat olla punaruskea, hopea/valkoinen ja musta. Tuo on ainoa kokonainen tarinakonsepti mitä muistan kirjasta. Paljon oli tarinoita myös ottolapsista, puolisisarussuhteista, ilkeistä äitipuolista ja noidista/hiisistä. Joku leipoi ehkä kiven kakkuun, kieri myllynkivi kaulassa tai antoi evääksi ottolapselle vain mustiksi hiiltyneitä kakkaroita. Jos sulta löytyy tämmönen kirja niin voisit ihan saada siitä ihan kivan korvauksen :)

Olen alkanut ottaaenemmän niskasta kiinni ja olen alkanut tekemään pieniä juttuja loppuun.

Siivosin joulun aikaan vaatekomeron ja rikkinäisiä vaatteita löytyi Ikean kassillinen.

Päätin korjaan yhden vaatteen per viikko ja tänäkin viikonloppuna korjasin 7.

Kun korjattu menee uudestaan rikki, on paikka lumppukeräyksessä.

Eihän näillä teolla maailmaa pelasteta, mutta vaatekomero on nyt paremmassa ojennuksessa ja vaatteet saivat vielä muutaman käyttövuoden

Vierailija kirjoitti:

Tuo, että kirjoja heitetään roskiin, koska kielenkäyttö ja yleinen ajattelutapa on muuttunut on mielestäni ihan perseestä. Olen etsinyt äärimmäisen pitkään jotain erittäin vanhaa suomalaista satukirjaa, mitä 20-luvulla syntynyt erittäin rakas mummoni minulle luki paljon. Se mummon kirja on kadonnut jo kauan sitten, mutta ei ole kirpparit ja muut auttaneet, kun en edes muista kirjan nimeä. Kirja oli niin vanha, ettei siinä ollut kuin väritön kansi ilman kuvia. Kirjassa oli kymmeniä eri opettavaisia tarinoita ja tarina pojasta, joka osasi jostain syystä muuttua hevosiksi. Jonkun miehen kanssa poika teki sopimuksen, että hän muuttuu hevoseksi ja mies myy hevosen markkinoilla, mutta pitää itsellään päitset/suitset itsellään. Poikahevonen sitten karkasi uudelta omistajalta ollessaan ilman mitään mistä pitää kiinni. Hän muuttui uudelleen hevoseksi, mutta eri väriseksi, ja huijaus tapahtui taas. Kolmannella kerralla ostaja tarjosikin paljon rahaa päitsista/suitsista ja saikin ostaa ne eli pojan oli pakko mennä hevosena ilman mahdollisuutta paeta. Hevosten värit taisivat olla punaruskea, hopea/valkoinen ja musta. Tuo on ainoa kokonainen tarinakonsepti mitä muistan kirjasta. Paljon oli tarinoita myös ottolapsista, puolisisarussuhteista, ilkeistä äitipuolista ja noidista/hiisistä. Joku leipoi ehkä kiven kakkuun, kieri myllynkivi kaulassa tai antoi evääksi ottolapselle vain mustiksi hiiltyneitä kakkaroita. Jos sulta löytyy tämmönen kirja niin voisit ihan saada siitä ihan kivan korvauksen :)

Googletapa Valitut Palat suuri satukirja, olisiko se tämä? Meillä oli samainen kirja ja siinä oli juuri tällaisia jännittäviä vanhoja satuja, rakastin niitä lapsena ja niin myös omat lapseni.

Mitä turhaa, arvotonta ja kulunutta roskiin joutavaa tavaraa teillä tuntuu olevan röykkiöittäin ja jätesäkittäin kaapit täynnä? Shoppailetteko vaatteitakin ostamisen ilosta? Kaapit ja lipastot on itselläkin täynnä, astioita, valokuvia, verhoja, liinavaatteita, askartelutarvikkeita, you name it. Vaatteita oikeastaan vain yksi kapea tanko- ja hyllykaappi. Vaatehuoneen tanko on kyllä täynnä, mutta sieltä löytyy esim. äitini hääpuku, oma ylioppilasasu, lasten kastemekko ym. vastaavaa. Astiafriikki olen, mutta kerään enimmäkseen vanhaa Arabiaa ja vanhaa kotimaista lasia. Koluan kirpparit ja wanhan tavaran liikkeet. Huonekalut ovat oikeasti vanhoja, ja niitä on paljon, ja niitä voi korjata ja verhoilla (harrastukseni). Vain sängyn olen ostanut uutena. Matot villamattoja eikä mitään halpoja kaiken roskan kerääviä polypropyleenihirvityksiä. Mitään en ole kalliilla ostanut, jos jotain huonekalua tarvitsen, maltan että oikeanlainen ja silmää miellyttävä osuu kohdalle. Vaatteita ostan vain tarpeeseen. Kotini on siisti ja viihtyisä, vaikka tavaraa on paljon. Kellarikomerossa on lasteni lelut- ja jopa omia vanhojani mm. nukkekoti - jotka ilahduttavat lapsenlapsia kun tulevat käymään. Tekisin varmaan hyvän tilin ajan kanssa jos alkaisin konmarittamaan kaiken mitä en oikeasti tarvitse. Mutta ne ovat omaa historiaani, perityt jopa isovanhempieni historiaa. Mitenkähän menneiden aikojen design- ja arvohuonekalut ym. nykyisin halutut keräilyesineet ja astiat olisivat olemassa, jos joku konmaritus olisi ollut muotia sukupolvia sitten..? No, näin meillä, tämmöistä pohdintaa. Toisilla toisenlainen elämäntyyli, kaikki sallittua.

No niin, raportin aika.

Sain 6 tavaraa myytyä ja "tienasin" näistä yhteensä 107€.

Torin kautta löytyi ostaja viidelle tuotteelle ja facen kautta yhdelle.

Yksi teki oharit, mutta muuten sain tehdä kauppaa asiallisten ostajien kanssa.

Postittamiseen en suostunut vaikka moni sitä kyselikin. Enemmän kauppoja olisi syntynyt jos olisin jaksanut postittaa.

Ostohalut meni varmaan vuodeksi, niin rasittavaa puuhaa myyminen on.

Suurin hyöty tässä projektissa on se, että innostuin siivoamaan ja järjestelemään kaikki keittiön kaapit ja tavaraa lähti huomattavasti enemmän kierrätykseen.

Kesällä mennään lasten kanssa torille myymään leluja, pelejä ym., mutta nyt en hetkeen jaksa vastaavaan urakkaan ryhtyä.

Vierailija kirjoitti:

Päätin pyhittää tämän viikonlopun turhien tavaroiden myymiselle. Tein jo 17 myynti-ilmoitusta toriin ja teen tänään ilmoituksen paikalliseen face-ryhmään.

Raportoin tänne sitten lopputuloksen.

Ekan kaupan tein tänään ja "tienasin" 30€. Iso koriste-esine lähti uudelle omistajalle ja vapautti lähes yhden keittiön yläkaapin verran tyhjää tilaa.

Viikonlopulle on 3 kauppaa sovittu, mutta ohareiden riski on aina olemassa..

Minulla on viimeaikoina tullut hamstrattua tuota punaviiniä ehkä hieman liikaa. ehdin jo päättää että nyt en osta sitä enää pitkään aikaan kun kaapit ovat jo täynnä pulloja. Sitten kun kävin kaupassa niin alkoon tuli mentyä sittenkin ja ajattelin että katselen vain mutta kun oli tullut erikoiserähyllyyn uusia mielenkiintoisia juomia niin tuli sittenkin ostettua.Niissä on kuitenkin paljon rahaa kiinni en kyllä sen enempää niitä juo kuin silloinkin kun niitä on ollut vähemmän. Että siinä mielessä vaikka rahaa on nyt mennyt paljon mutta jos nyt malttaisi olla ostelematta enempää niin saattaisivat riittää lähelle vuoden loppua. Tilaahan nuo pullot vie kaapeissa kun ei mitään viinikellaria kuitenkaan ole.

Tein tänään perusteellisen siivouksen pojan huoneeseen. Poika itse huolehtii ylläpitosiivouksesta, mutta isomman siivouksen aikana meinasi usko loppua itseltäkin, joten lapselta en sellaista vaadi.

Vaihdoin sänkyyn puhtaat lakanat, imuroin, pyyhin pölyt, putsasin likaantuneen hiirimaton ruokasoodalla sekä järjestelin kaikki kaapit.

Pojan kanssa yhdessä käytiin läpi mitä poistetaan ja mitä säilytetään.

Pois lähti läjä koulupapereita, pientä tilpehööriä sekä iso kasa pieneksi jääneitä vaatteita.

Karkeasti arvioiden pojan huoneesta lähti turhaa tavaraa neljän tai viiden muovikassillisen verran.

Huone on nyt siisti, raikas ja selkeä. Poika itse oli tosi tyytyväinen. Samoin minä.

Vierailija kirjoitti:

Tein tänään perusteellisen siivouksen pojan huoneeseen. Poika itse huolehtii ylläpitosiivouksesta, mutta isomman siivouksen aikana meinasi usko loppua itseltäkin, joten lapselta en sellaista vaadi.

Vaihdoin sänkyyn puhtaat lakanat, imuroin, pyyhin pölyt, putsasin likaantuneen hiirimaton ruokasoodalla sekä järjestelin kaikki kaapit.

Pojan kanssa yhdessä käytiin läpi mitä poistetaan ja mitä säilytetään.

Pois lähti läjä koulupapereita, pientä tilpehööriä sekä iso kasa pieneksi jääneitä vaatteita.

Karkeasti arvioiden pojan huoneesta lähti turhaa tavaraa neljän tai viiden muovikassillisen verran.

Huone on nyt siisti, raikas ja selkeä. Poika itse oli tosi tyytyväinen. Samoin minä.

Toi on just hyvä, kun yhdessä teette!

Kerroin aikaisemmin, aloitin myyntirumban 01/22.

Tällä hetkellä Torissa on yli 200 ilmoitusta.

Kauppoja teen, vähintään yhden viikossa.

Hidastahan tämä on, mutta jokainen euro menee suoraan asuntolainan lisäkyhennykseen

Vierailija kirjoitti:

Tein tänään perusteellisen siivouksen pojan huoneeseen. Poika itse huolehtii ylläpitosiivouksesta, mutta isomman siivouksen aikana meinasi usko loppua itseltäkin, joten lapselta en sellaista vaadi.

Vaihdoin sänkyyn puhtaat lakanat, imuroin, pyyhin pölyt, putsasin likaantuneen hiirimaton ruokasoodalla sekä järjestelin kaikki kaapit.

Pojan kanssa yhdessä käytiin läpi mitä poistetaan ja mitä säilytetään.

Pois lähti läjä koulupapereita, pientä tilpehööriä sekä iso kasa pieneksi jääneitä vaatteita.

Karkeasti arvioiden pojan huoneesta lähti turhaa tavaraa neljän tai viiden muovikassillisen verran.

Huone on nyt siisti, raikas ja selkeä. Poika itse oli tosi tyytyväinen. Samoin minä.

voit myydä kirppiksellä vaatteet ja tilpentöörin. Roskiin ei saa heittää.

[/quote]voit myydä kirppiksellä vaatteet ja tilpentöörin. Roskiin ei saa heittää.[/quote]

Tavaroiden poisto kodista ei tarkoita roskiin heittämistä. Eiköhän se asia ole jo loppuun käsitelty, vai mitä?

Tätä keskustelua pitkään seuranneena olen pannut merkille, että seassa on muutama ns. ankeuttaja ja alapeukuttaja, jotka ovat syystä tai toisesta jumissa oman tavarapaljouden kanssa. Kykenemättöminä keskittymään oman tilanteen kohentamiseen ottavatkin moralisoijan roolin arvostelemalla muiden tapaa toimia.

Ihan vain vinkkinä heille, että kannattaa kääriä hihat ja ryhtyä toimeen. Toisia arvostelemalla ei valitettavasti oma tilanne siitä yhtään parane.

Jos joku kama on turhana tilantäytteenä kotona, on ihan sama hankkiutua siitä eroon, vaikka joutuisi heittämään sen roskiin,mikäli tavara ei ole järkevästi kierrätettävissä uudelle omistajalle. Olennaisin kohta tavaran kiertokulussa on se hetki, kun se hankitaan. Siinä kohtaa harkinnan tulisi olla suurta.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku kama on turhana tilantäytteenä kotona, on ihan sama hankkiutua siitä eroon, vaikka joutuisi heittämään sen roskiin,mikäli tavara ei ole järkevästi kierrätettävissä uudelle omistajalle. Olennaisin kohta tavaran kiertokulussa on se hetki, kun se hankitaan. Siinä kohtaa harkinnan tulisi olla suurta.

Ei pidä paikkaansa. Roskiin ei saa heittää.

Kehtaako villasukkia, joissa kantapää puhki laittaa toriin annetaan-osastolle vai onko oikea osoite roskapönttö? En itse osaa korjata, enkä ala opettelemaan. Muuten ihan ehjät ja hienon näköiset. Vai kiinnostaako edes osaavia käsityöihmisiä korjata muiden käytettyjä?

Vierailija kirjoitti:

Tympääntynyt kirjoitti:

Anna tuo palaute työpaikalla, niin ehkä sellaisten mainostuotteiden valmistuttaminen ja jakelu, joita kukaan ei halua, vähentyy tai loppuu kokonaan. 

Tuota aattelinki. Mitta mitä tehdä olemassa oleville?? Mun omat takit ennen tota työpaikkaaki on niin hyvässä kunnossa? Kiukuttaa turhan roinan antaminen. Täydellinen lahja ois esim lahjakortti ravintolaan tms tai pelkkä raha

No kyllähän ne takit voi myydä/lahjoittaa vaikka niissä joku firman logo olisikin.

Itse ainakin voisin ostaa jos takki muuten itselle sopiva.

Laitat vaan toriin ilmoituksen.

Jos joku lahjoittaisi käyttämättömän laadukkaan ulkoilutakin jossa lukee firman logo, kyllä minä sen huolisin mielellään ulkoiluun ja mökkeilyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä ihmettelen että kuinka paljon se kierrättäminen lopulta maailmaa pelastaa, kun tavaran määrä koko ajan kuitenkin lisääntyy.

Tavarat pitäisi käyttää itse loppuun ja vasta sitten hankkia uusia.

Öö.. kaikki ostavat kaikki tavarat uutena vs jotkut ostavat jotkut tavarat uutena. Kummassa tuotetaan enemmän tavaroita?

Jos viet huomenna 10 tavaraa kirpparille, yksikään tehdas ei tuota 10 tavaraa vähemmän. 

Ootko tosissasi? Ei tietenkään mene noin mutta kun tarpeeksi moni lopettaa uuden ostamisen niin kyllä ne tuotantomäärät laskee. Ihan itsestään selvää.

Niin, kerro se kymmenen tavaraa vaikka viidellä miljoonalla. Alkaa olla aika paljon vaikutusta.

Hyvä esimerkki tästä on jotkut suomalaiset lastenvaatteet. Menivät tekemään niin hyvälaatuisia ja kestäviä, että tuotanto ei kannattanut kun jengi ostaa ne käytettynä yhä uudelleen.