Että voi olla äiti-ihmisellä pienet ilot!
Istuin ihan yksin vessassa, kukaan ei kolkuttanut ovella ja huutanut ÄÄÄÄIIIIITTTTIIIII!!!, ihanan vapauttava tunne, kun kerrankin sai kakkia kaikki mitä tuli. Eipä olisi 25v osannut aavistaa, että 32v päivän kohokohta on paskalla käynti!
Kommentit (6)
Ah, kuinka nyt kaipaisinkaan tuota itsekin.
myös meilläpäin et kaikki näkee mis äippä luuraa. Ei ees vessassa oo piilossa ;)
Soitin ystävälleni ja puhuimme n. 5 minuuttia täysin ilman keskeytyksiä!
Kukaan ei huutanut äitiä, itkenyt, huutanut apua, roikkunut lahkeessa, kiivennyt syliin, laulanut korvaani, yrittänyt puhua puhelimeeni, kysellyt 100 kertaa " kuka soittaa?" , huutanut pöntöltä " pyyhkimään!" eikä korviini kantautunut hakkaamista, repimistä eikä särkyvien tavaroiden ääniä. En joutunut hyssyttelemään, komentamaan, puhaltamaan kuhmuun enkä viemään yhtään lasta jäähylle kesken puhelun.
En muista milloin viimeksi olisi käynyt näin :)
Toisinaan onnistuu vessassa käynti häiriöittä mutta useimmiten ei. =O) Muutaman vuoden päästä varmaan rauhoittuu?? Toivottavasti.
Siis vielä nykyäänkin, kun lapset ovat isompia, saatan istua siellä lehden kanssa paaaljon pidempään kuin olisi tarve. Mies on tätä kovasti naureskellutkin, kun on huomannut muutoksen.
Ihan vakavasti ottaen en nyt silloin kotivuosina lapsia vessassa pakoillut, mutta kyllähän se oli joskus ainoa paikka missä sai hetken rauhassa hengähtää :-)
Näinhän se vähän on...
Ilo pitää ottaa irti välillä niin kovin pienestä!
=)
Terkuin ÄITEEEEE 32v.