Olen lapseton, ja sisko saa vauvan. Ahdistaa!

ole iloinen siskosi puolesta!

Vierailija:

En tiedä miten selviän sitten kun syntyy :( Eikä kiitos mitään " lapsellisten" saarnoja!

kyllä luulis siskonkin olevan onnellinen kun saa tollasen pois elämästään.

t LAPSELLINEN

Ymmärrän kyllä että tilanne on vaikea. Sekä sinulle että siskollesi. Mutta ymmärräthän sen. että vaikka on vaikeaa niin teidän on pakko puhua asia halki. Varmasti se, että jaat asian siskosi kanssa, ja hän varmasti ymmärtää koska yritys ei heillekään ollut helppo, kuitenkin parantaa tilannetta vaikka sinun onkin nyt vaikea uskoa sitä.



Vaikka kuinka tuntuisi nyt vaikealta, niin sinun on pakko ottaa vastaan siskosi vauva ja sitten kun hän syntyy opit rakastamaan häntä.

Kun on noinkin läheisestä ihmisestä kyse kuin oma sisko, niin asia on vaan pakko sulatella ja käsitellä. Totta kai nyt tuntuu pahalta, mutta yritä ajatella itsesi siskosi asemaan. Entä jos olisikin käynyt toisin päin, sinä raskaana ja siskosi vielä yrittämässä kolmen vuoden jälkeen? Miten kokisit sen, että siskosi karttelisi sinua tai katkaisisi välit kokonaan? Onnistunuttakin voi kalvaa se, että itsellä tärppäsi ja toisella ei.



Olen muutenkin sitä mieltä, että lapsettomuudesta kärsivät pahentavat tilannetta eristäytyessään ja katkoessaan välejä muihin raskaana oleviin tai lapsellisiin. Järkeä saa tietysti käyttää eikä ehdoin tahdoin tarvitse käydä itseään toisen vauvojen luona piinaamassa, mutta joskus sitäkin voisi kokeilla. Tarkoitan vaan, että ehkä tilanteen kuvittelee omassa mielessään pahemmaksi kuin mitä se sitten onkaan. Ex-lapsettomana tiedän nämä tunteet täysin ja itsekin eristäydyin. Jälkeenpäin ajateltuna käytökseni oli aika typerää, vaikken kenellekään mitään tyhmyyksiä mennyt laukomaankaan. Mutta voi olla, että silti loukkasin joitain tuttaviani, kun en ollutkaan kiinnostunut heidän raskauksistaan, en kysellyt vauvakuulumisia jne.

että se, että siskosi onnistui tulemaan raskaaksi antaa toivoa sulle. Jos siskokin niin mikset sinäkin...toisekseen siskon vauva on vähän sunkin, kun on niin läheistä sukua. Eri asia kuin kavereiden vauvat. Puhu tunteistasi siskosi kanssa, luulisi että hän ymmärtää sinua. Se helpottaa sua pääsemään yli ahdistuksestasi.



t.lapsellinen

Eli auttaisiko ajatus, että saisit olla tuolle siskosi lapselle " erityinen ihminen" hänen elämässään? Vai tekeekö niin pahaa, ettet kestä nähdä vauvamahoja ja vauvoja ollenkaan? Vaikka nyt tuntuu kuinka pahalta, ja kriisi loputtomalta, joidenkin vuosien päästä elämä voi jo alkaa voittaa. Entä jos kävisit puhumassa jonkun ammattiauttajan kanssa? Parikin kertaa tunteiden tuuletusta voisi antaa voimia jatkaa eteenpäin ja siten myös kestää lähipiiriin syntyviä lapsia.

Vierailija:

Tarkoitan vaan, että ehkä tilanteen kuvittelee omassa mielessään pahemmaksi kuin mitä se sitten onkaan.

Minulla ei ihan tuollaisesta kokemusta ole, mutta seurasin sivusta bestikseni raskautta ja vauva-aikaa, samalla kun itse surin omaa hedelmättömyyttäni.

Muistan, että kerran tuli niin haikea olo (menkatkin just olivat tuloillaan), että minun oli pakko poistua tilanteesta itkemään yksikseni.

Osasin kyllä iloitakin asiasta.



Nykyisin olenkin itse raskaana ja bestis kärvistelee vauvakuumeisena.

Oikein paljon voimia ja tsemppiä sulle!

Juttele siskosi kanssa, niin saatte välit taas kuntoon! Ja tiedä vaikka pääsisit lapsen kummitädiksi :).

Ehkäpä se tästä vielä iloksi muuttuu. Uutisen kuultuani (äiti kertoi) tuli tosi paha olla, siitä jokin ajan kuluttua ilo ja toivo ja nyt ahdistus. Toivoisin, että siskoni alkaisi puhua asiasta, rikkoisi jään. Itse vain en pysty.



Tiedän, että tämä kuulosta tyhmältä, mutta pahaa tekee myös se, että äiti on toivonut kovasti lapsenlasta ja tiedän että lapsi tulee saamaan paljon huomiota, rakkautta, ihailua jne äidiltäni. olisin niin toivonut, että ensimmäinen lapsenlapsi olisi minun. Siskoni on niin paljon nuorempikin minua (5v) ja me aloitimme vauvan yrittämisenkin aikaisemmin.



ap

Miten asiat lopulta " ratkesivat" ?

puoli vuotta ennen nuorempaa siskoani(10v nuorempi), tein toisen ja sisko myös, meillä isovanhemmat hoivaavat vain siskoni lapsia, koska eivät pidä miehestäni.