Siis häh? Kiinteistönvälittäjä sanoi meille, ettei ota tarjousta vastaan.

kuin yhden tarjouksen kerrallaan. Ja sitten seuraavan jos kauppoja ei syntynyt. Summa heidän ei kuitenkaan ole pakko kertoa muille.

Meillä on vähän sama nyt. Jätettiin tarjous yhdestä talosta just äsken, mutta välittäjä ensin epäröi ottaako vastaan ollenkaan. Otti sitten kuitenkin, mutta ihmetytti miksi ei ottaisi. Siellä kai on joku toinenkin kiinnostunut.. tai jotakin, en tiedä

Ei kai siinä mitään lakia ole saako olla monta tarjousta sisässä samaan aikaan, vai onko?

Myyjän kannaltahan olisi parempi, että pystyisi kilpailuttamaan tarjouksia samanaikaisesti.



ap

2 vuotta sitten olimme kiinnostuneet eräästä asunnosta, niin oli moni muukin. Välittäjä soitti meille, että nyt on eräs kiinnostunut tehnyt tarjouksen x (kertoi siis summan) ja haluammeko tarjota enemmän? Emme halunneet koska olimme jo luopuneet tästä kohteesta.



Tekikö välittäjä väärin?

Tässä täytyy erotella käsirahalliset ja käsirahattomat tarjoukset toisistaan. Jos ei ollut kyse käsirahallisista tarjouksista, välittäjä voi ottaa miten monta tarjousta tahansa kerralla vastaan. Välittäjien velvollisuutenakin on pyrkiä myyjän kannalta parhaaseen mahdolliseen hintaan. Mutta jos joku tekee käsirahallisen tarjouksen, se pitää käsitellä ensin, ennen kuin voi ottaa uusia tarjouksia vastaan. Molemmat tavat ovat siis tavallaan oikeita. Jos siis kiinnostuu todenteolla kohteesta, varminta on tehdä kirjallinen käsirahallinen tarjous, jonka voimassaoloaika on selvästi merkitty paperiin.

Ja saa enemmän myytyä, kun myyjä ei voi tietää kannattaako odottaa lisätarjouksia vai eikö niitä ole. Jos myyjälle paljastuisi, että kohteesta on kilpailua, niin myyjät varmasti helpommin odottelis parempia tarjouksia, eikä välittäjä saisi niin helpolla kauppoja.

Tässä oli tehty vastatarjous ja se sitoo myyjää, jos se on vielä voimassa, kun ostaja hyväksyy sen. Jos myyjä ei sitten haluakaan tehdä kauppaa, hänen on maksettava sopimussakko. Sopimussakko on yleensä osakekaupassa maksimissaan neljä prosenttia kauppahinnasta (käsiraha), mutta kiinteistökaupassa sen on vastattava niitä todellisia kuluja, joita ostajalle aiheutuu sopimuksen kaatumisesta. Toisin toimitaan vain, jos on tehty esisopimus, johon sopimussakko on merkitty.



Jos taas vastatarjous ei enää ollut voimassa, välittäjä voi ottaa vastaan muista tarjouksia ja hinta voi siis tällä tavalla nousta. Välittäjä ei tietenkään saa vedota tarjouksiin, joita ei oikeasti ole tullut. Tälläistä vedättämistä tapahtuu harvoin ja välittäjä jää siitä helposti kiinni ja pelaa itsensä markkinoilta ulos. Lääninhallitusta voi jälkikäteen pyytää tarkistamaan, oliko niitä toisia tarjouksia

Eli sitouduimme maksamaan tarjoamamme summan ja jos olisimme peruneet tarjouksemme, olisimme joutuneet maksamaan tämän uhkasakon, joka oli huomattavasti pienempi kuin käsiraha.



2