Mua vähän harmittaa lapseni toinen nimi.

Ehkä ikävä toinen nimi painaa vähemmän kuin se, että olet saanut tehdä miehesi jostain todella iloiseksi.

(ja mikähän mahtaa olla se tökerö toinen nimi?)

Ja joka tapauksessa aika mikroskooppisen pieni murhe kumminkin :).

Meidän tytöllä myös isänsä valitsema toinen nimi,josta en itse kovin tykkää. Välillä muistuttelen miestä " karmeasta" nimivalinnasta,mutta vuosien kuluessa olen tottunut siihen. Ymmärrän tunteesi siis hyvin,jokainenhan haluaa lapselleen kivan ja kauniin nimen. Nimi oli kuitenkin miehelle niin tärkeä asia etten viitsinyt olla hyväksymättä nimeä!

Voi olla, että sinua harmittaa, mutta jos olisit yksin päättänyt koko nimen, miestäsi harmittaisi. Mutta ei se kakkosnimi tosiaan sieltä paljon näy...