Lue keskustelun säännöt.
voisinko olla äiti, jos
10.07.2007 |
ja kun en tykkää pikkulapsista yhtään. Vauvoista pidän, mutta hiukan vanhempia en voi sietää.. sitä kiljumista ja rään valumista ja pikkuvanhoja tenavia. Mua ärsyttää yli kaiken, jos yrittää jonkun kaverin luona jutella henkeviä ja lapsi tulee ihan jatkuvasti siihen kiljumaan jotain turhaa asiaa.
Mulla on todella paljon nuorempi veli ja aikoinaan en ollut yhtään ärsyyntynyt hänestä, siis silloin tenavaikäisenä, vaan rakastin tietysti yli kaiken vaikka oli samanlainen kitisijä yms. kuin yllä kuvaamassani.
Oma perhe on haaveissa, mutta osaanko rakastaa sitä omaa tenavaa, kun en muiden lapsista välitä yhtään?
Yhtään läheistä tuttavan lasta mulla ei ole, vaan kaikki nämä ärsyttävät ovat jotain tutun tutun lapsia, aivan vieraita ym.
Eli voisin suhtautua tietysti eri tavalla, jos olisi kokemusta vaikkapa veljen lapsista.
Onko kellään muulla ollut tällaista ongelmaa? Mulla on todella kova vauvakuume ja haluaisin tosi paljon oman perheen joskus. Mutta olenko sitten joku hirviöäiti ??? :(
Kommentit (10)
Rehellisesti sanottuna minäkään en pidä muiden lapsista.
Omia sen sijaan rakastan yli kaiken ja olen omasta mielestäni hyvä äiti heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olenkin ollut tyytyväinen kun meidän lapsi on muuttunut taaperoksi. Yhtään en ikävöi vauva-aikaa.
En ole tykännyt lapsista koskaan. En ennen omia lapsia, enkä välitä lapsista vieläkään - paitsi omista. Omat tenavat kiukuttelevat ja pitävät hirveää meteliä, räkä on poskella jne. mutta ovat silti rakkaita. Hermo menee toisinaan, ja odotan että kasvavat ja elämä helpottuu.
Minä en tykkää pienistä vauvoistakaan. Teinäjä inhoan. Jostain syystä silti tahdoin omia lapsia ja he ovat rakkaita.
(paitsi siskon tytöstä), silti olen ihan varma, että omaa lasta rakastan valtavasti. (on vasta mahassa)
Kyllä tuo oma lapsukainen silti on äärettömän rakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saa vauvakuumetta itselleni enää vaikka kuinka yrittäisin. Mutta olen varma, että jos kuitenkin tulisin raskaaksi, rakastaisin tätä kuopusta aivan kuten muitakin lapsiani.
En ole koskaan osannut olla luonnollinen toisten lasten kanssa, enkä ole mitenkään erityisen lapsirakas.
Rakkaus omaan lapseen on jotain niin suurta, että etukäteen sitä ei osaa kuvitella. Vaikka muut lapset ärsyttäisivätkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla myös 10 vuotta nuorempi veli, jota hoidin paljon kun hän oli pieni. Veli menetteli ja oli ja on rakas, mutta toki välillä raivostuttava.
Joskus teininä olin lapsenlikkana ja se oli kamalaa, inhosin niitä riiviöitä... En ole koskaan pitänyt muiden lapsista, en koe mitään hellyyttä enkä mitään hoivaviettiä heitä kohtaan. Rumia, likaisia rääväsuita tuntuvat kaikki muut olevan.
Mutta oma lapsi on kyllä asia erikseen. Sen rakkaampaa ihmistä et tule koskaan tapaamaan. Trust me. Räkänokkansa kanssa maailman suloisin ja rakkain olento.
ja varsinkin kun olin synnyttänyt, niin aloin rakastaa kaikkia lapsia.
että oikeastaan hän ei pidä lapsista, mutta kyllä hän omista lapsistaan pitää.
eli on mahdollista periaatteessa.