Lue keskustelun säännöt.
Myös Aalto-yliopisto palaa Suomen kieleen. Opiskelijatkaan eivät tykänneet liiallisesta englannin tuputtamisesta. Hienoa! 👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻
22.10.2026 |
Todella hyvä uutinen. Aikaisemmin tällä viikolla uutisoitiin, että kyvyttömyys kirjoittaa virheetöntä suomea on este poliisiammattikorkeakouluun pääsemiselle. Kielioppi- ja kirjoitusvirheet kaatavat monen hakuyrityksen jo esseevaiheessa.
Olen huomannut työelämässä, että organisaatio tai tiimi toimii paljon tehokkaammin, kun kaikki puhuvat suomea sen sijaan, että kaikki puhuisivat itselleen vierasta kieltä.
Kommentit (19)
Keisari Aleksanteri II antoi 1856 asetuksen, jonka mukaan Suomen yliopistoissa voidaan antaa opetusta suomenkielellä.
Vasta nyt Aalto-yliopisto joutui antamaan periksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sääli ettei lääkärikoulutukseen taida olla esseevaihetta kun siellä tulee vastaan mitä ihmeellisintä hiihtäjää olemattomalla kielitaidolla lääkärin toimessa. Toki vain itähelsingin julkisissa terveyskeskuksissa eikä paremmisto käyttämillä yksityisillä keskustan lääkäriasemilla.
Sensijaan persut jatkavat Venäjän ja englannin pakottamista. Imevät venäläistä paskaa Kremlin tuutista ja englanninkielellä tuotettua disinformaatiota äärioikeistolle.
Yrittävät tuhota suomenkielisen uutisvälityksen, tieteen, taiteen, kirjallisuuden, koulutuksen.
Tsekkasin eilen perustuslain. Orpon jatsihallitus on rikkonut tai polkenut JOKAISTA luvun kaksi kohtaa, jonka otsikko on PERUSOIKEUDET.
Vilkaiskaapa itse:
Mitä teemme perustuslakia rikkovalle hallitukselle? Sivistysmaassa Ranskassa sellainen marssitettiin aikoinaan giljotiiniin.
Syökää leivoksia, jos teillä ei ole rahaa ruokaan! Syökää 8 euron vihersmoothieta, jos olette köyhiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keisari Aleksanteri II antoi 1856 asetuksen, jonka mukaan Suomen yliopistoissa voidaan antaa opetusta suomenkielellä.
Vasta nyt Aalto-yliopisto joutui antamaan periksi!
Jos osaisit suomea niin tietäisit mitä eroa on sanoilla voidaan ja täytyy.
AMK:ssa tämän ymmärtää. Yliopistot ovat lähtökohtaisesti kansainvälisiä ja monikielisiä. Monella alalla suomenkielistä kirjallisuutta ei esimerkiksi, eikä sitä kannata kustantaa. Meillä oli aikanaan joitakin luentomonisteita ostettavissa. En kannata suomen kielisestä opetuksesta kokonaan luopumista, mutta hybridimalli on ainoa, joka oikeasti toimii, jos tarkoitus on jakaa ajantasaista tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti kaikki toimii paremmin jos osallistujat saavat kommunikoida sillä kielellä, jota parhaiten osaavat, tämähän on ihan itsestäänselvyys. Suomi on kuitenkin aivan liian eristynyt muusta maailmasta, liiketoiminnan ja työntekijöiden pitäisi ennemminkin kansainvälistyä, kuin etsiä tiimikavereita pelkän kielen perusteella. Se on ollut hyvä peruste englanninkielen lisäämiseen korkeakoulutuksessa (vaan eipä ole toiminut). Vierasta kieltä voi oppia kuitenkin hyvin vain, jos ensin osaa ja tuntee omansa. Mielestäni tämä pohja tehdään ennen korkeakoulutusta. Suurin ongelma on ollut se ettei luku- ja kirjoitustaidon merkitystä ole ymmärretty, eikä muuten ymmärretä vieläkään. Liiketoiminnassakin on runsaasti ihmisiä, joiden kirjoitus- ja lukutaito on aivan olematon. Nyt tehdyillä muutoksilla vaikutetaan hyvin hitaasti.
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa tämän ymmärtää. Yliopistot ovat lähtökohtaisesti kansainvälisiä ja monikielisiä. Monella alalla suomenkielistä kirjallisuutta ei esimerkiksi, eikä sitä kannata kustantaa. Meillä oli aikanaan joitakin luentomonisteita ostettavissa. En kannata suomen kielisestä opetuksesta kokonaan luopumista, mutta hybridimalli on ainoa, joka oikeasti toimii, jos tarkoitus on jakaa ajantasaista tietoa.
Kirjoitat nyt ohi aiheen tai ymmärsit jotain väärin. Kukaan ei ole missään kohtaa pyytänyt tieteellisen kirjallisuuden muuttamista suomenkieliseksi. Kyse oli opetuksesta ja omista opintosuoritteista. Esim. siitä että saa omat tenttivastaukset tai kandityön kirjoittaa suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietysti kaikki toimii paremmin jos osallistujat saavat kommunikoida sillä kielellä, jota parhaiten osaavat, tämähän on ihan itsestäänselvyys. Suomi on kuitenkin aivan liian eristynyt muusta maailmasta, liiketoiminnan ja työntekijöiden pitäisi ennemminkin kansainvälistyä, kuin etsiä tiimikavereita pelkän kielen perusteella. Se on ollut hyvä peruste englanninkielen lisäämiseen korkeakoulutuksessa (vaan eipä ole toiminut). Vierasta kieltä voi oppia kuitenkin hyvin vain, jos ensin osaa ja tuntee omansa. Mielestäni tämä pohja tehdään ennen korkeakoulutusta. Suurin ongelma on ollut se ettei luku- ja kirjoitustaidon merkitystä ole ymmärretty, eikä muuten ymmärretä vieläkään. Liiketoiminnassakin on runsaasti ihmisiä, joiden kirjoitus- ja lukutaito on aivan olematon. Nyt tehdyillä muutoksilla vaikutetaan hyvin hitaasti.
Oman alan tieteellistä kieltä käsitteineen ei oikein voi oppia suomeksi ENNEN korkeakoulutusta.
Lapseni opiskelee kolmatta vuotta kauppakorkeakoulussa ja hänellä on ihan selvästi jo ongelmia oman alansa suomenkielisen sanaston kanssa. Ei osaa selittää oppimaansa (taloustieteen teorioita yms.) suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa tämän ymmärtää. Yliopistot ovat lähtökohtaisesti kansainvälisiä ja monikielisiä. Monella alalla suomenkielistä kirjallisuutta ei esimerkiksi, eikä sitä kannata kustantaa. Meillä oli aikanaan joitakin luentomonisteita ostettavissa. En kannata suomen kielisestä opetuksesta kokonaan luopumista, mutta hybridimalli on ainoa, joka oikeasti toimii, jos tarkoitus on jakaa ajantasaista tietoa.
Kirjoitat nyt ohi aiheen tai ymmärsit jotain väärin. Kukaan ei ole missään kohtaa pyytänyt tieteellisen kirjallisuuden muuttamista suomenkieliseksi. Kyse oli opetuksesta ja omista opintosuoritteista. Esim. siitä että saa omat tenttivastaukset tai kandityön kirjoittaa suomeksi.
Nehän sai jo aiemmin kirjoittaa suomeksi jos halusi, ainakin aallossa. Eli ei tässä mikään muuttunut tuossa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keisari Aleksanteri II antoi 1856 asetuksen, jonka mukaan Suomen yliopistoissa voidaan antaa opetusta suomenkielellä.
Vasta nyt Aalto-yliopisto joutui antamaan periksi!
Jos osaisit suomea niin tietäisit mitä eroa on sanoilla voidaan ja täytyy.
Täytyikö sinun vastata suomeksi? Olisithan voinut vastata englanniksikin.
Kiitos kuitenkin viitsimisestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sääli ettei lääkärikoulutukseen taida olla esseevaihetta kun siellä tulee vastaan mitä ihmeellisintä hiihtäjää olemattomalla kielitaidolla lääkärin toimessa. Toki vain itähelsingin julkisissa terveyskeskuksissa eikä paremmisto käyttämillä yksityisillä keskustan lääkäriasemilla.
Onhan niillä kielitaito, ei vaan sillä kielellä mitä sinä haluaisit puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keisari Aleksanteri II antoi 1856 asetuksen, jonka mukaan Suomen yliopistoissa voidaan antaa opetusta suomenkielellä.
Vasta nyt Aalto-yliopisto joutui antamaan periksi!
Jos osaisit suomea niin tietäisit mitä eroa on sanoilla voidaan ja täytyy.
Täytyikö sinun vastata suomeksi? Olisithan voinut vastata englanniksikin.
Kiitos kuitenkin viitsimisestäsi.
Ja jos kurssin tenttiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi niin mikä se ongelma nyt sitten taas kerran oli? Sama gradujen tai kanditöiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Keisari Aleksanteri II antoi 1856 asetuksen, jonka mukaan Suomen yliopistoissa voidaan antaa opetusta suomenkielellä.
Vasta nyt Aalto-yliopisto joutui antamaan periksi!
Parempi myöhään kuin aikaisin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa tämän ymmärtää. Yliopistot ovat lähtökohtaisesti kansainvälisiä ja monikielisiä. Monella alalla suomenkielistä kirjallisuutta ei esimerkiksi, eikä sitä kannata kustantaa. Meillä oli aikanaan joitakin luentomonisteita ostettavissa. En kannata suomen kielisestä opetuksesta kokonaan luopumista, mutta hybridimalli on ainoa, joka oikeasti toimii, jos tarkoitus on jakaa ajantasaista tietoa.
Kirjoitat nyt ohi aiheen tai ymmärsit jotain väärin. Kukaan ei ole missään kohtaa pyytänyt tieteellisen kirjallisuuden muuttamista suomenkieliseksi. Kyse oli opetuksesta ja omista opintosuoritteista. Esim. siitä että saa omat tenttivastaukset tai kandityön kirjoittaa suomeksi.
Nehän sai jo aiemmin kirjoittaa suomeksi jos halusi, ainakin aallossa. Eli ei tässä mikään muuttunut tuossa suhteessa.
No ei ole saanut. Esseet jne. on pitänyt olla englanniksi ja kuten ylen jutussa kerrottiin
"Jussi Hartikainen kertoo esimerkin, jossa englanninkielisellä kurssilla oli kaksi suomenkielistä opettajaa.
Hän pyysi mahdollisuutta suorittaa kurssi suomeksi.
– Opettajan vastaus oli, että sitä pitäisi konsultoida Aallon lakimiehiltä. Mutta koska he eivät ehtineet sitä tehdä, sain poikkeuksellisesti käyttää suomea. Kyllä tuntuu hullulta."
Toinen kertoo että sanottiin maisterintutkielman arvosanan laskevan jos sen kirjoittaa suomen kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keisari Aleksanteri II antoi 1856 asetuksen, jonka mukaan Suomen yliopistoissa voidaan antaa opetusta suomenkielellä.
Vasta nyt Aalto-yliopisto joutui antamaan periksi!
Jos osaisit suomea niin tietäisit mitä eroa on sanoilla voidaan ja täytyy.
Täytyikö sinun vastata suomeksi? Olisithan voinut vastata englanniksikin.
Kiitos kuitenkin viitsimisestäsi.
Ja jos kurssin tenttiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi niin mikä se ongelma nyt sitten taas kerran oli? Sama gradujen tai kanditöiden kanssa.
Kun ei nimenomaan ole saanut vastata suomeksi.
Pari autistia valittaa lämpimikseen joten "kaikki" haluaa taas jonkun mielestä jotain.