Mihin suuntaan minun ja exän suhde on menossa... näkemyksiä kenelläkään?

En todellakaan haaveile yhteenpaluusta, se on aivan selvä. Lähdetään siitä. Erosimme vuoden alusta, ja sain pian tietää että exällä on uusi nainen. Ilmeisesti jonkinlainen on/off-suhde, joka ei oikeastaan kiinnosta minua muutoin kuin että lapsi (täyttää kesällä 3 v) reagoi kiukulla ja levottomuudella niihin viikonloppuihin, kun ovat olleet naisen ja tämä lasten luona. Mutta muuten se suhde ei kuulu tähän.



Ongelma on se, että emme ole exän kanssa minkäänlaisissa keskusteluväleissä, vaan lasten noudot ovat väkinäisiä, jännittyneitä ja räjähdysherkkiä tilanteita. Moni asia exän suhtautumisessa lapseen ärsyttää suunnattomasti. Lisäksi olen katkera hänelle siitä, että kaikki lapseen liittyvät asiat ovat jääneet minun harteilleni, vaikka meillä on tietenkin yhteishuoltajuus. Exä ei ole koskaan kysynyt, mitä lapsen vakavan sairauden hoitoon kuuluu, tai olenko saanut lapselle hoitopaikan kun alan etsiä tosissani työpaikkaa.



En oikeastaan haluaisi, että välimme parantuisivat, koska pelkään että alan kaivata häntä ihmisenä. Eromme oli hyvin harkittu ja " ainoa oikea vaihtoehto" , mutta minulle avioliitto oli jotenkin NIIN iso asia, että pelkään haaveilevani alitajuisesti sen korjaantumisesta. Eikö ole tyhmää haluta eripuran jatkuvan tämän vuoksi??!! Poden siitä syyllisyyttä...



Omalta puoleltani tunteissa on paljon katkeruutta, inhoa exän nykyisiä ja menneitä tekemisiä kohtaan, mutta ilmeisesti myös jonkinlaista kaipuuta. Erosimme minun aloitteestani, mutta exä ei ollut eroa vastaan. Epäilen kuitenkin että hän olisi minulle katkera, ja mielessä on käynyt, että vaikka hän vielä eron hetkellä vakuutti rakkauttaan, onko tunteet muuttuneet vihaksi....



Tämä sepustus on sekava, mutta voiko tässä tilanteessa ajatella tulevaisuudelta mitään? Lapsen kannalta tilanne ei ole hyvä, mutta toisaalta tapaamiset sujuvat miten kuten ja itse omistaudun lapselle täydellisesti, pyrin tarjoamaan hänelle hyvän elämän. Tuntuu sille, että välien muuttuminen lapsen isään on asia, jolle on en voi tehdä mitään ja josta en osaa ajatella mitään....



Jos joku jaksaa kommentoida asiallisesti, kiitän ja kumarran :)