Eläkkeellä voi olla mukavaa, varsinkin jos "haastaa itsensä"

Toisen ketjun saattelemana tuli mieleeni, että eläkkeellä on mukava olla. Eläkkeeni ei ole suuri, mutta selviän arjesta ja perustarpeet tulee sillä hoidettua, hieman niukemmasti eläen voi säästää ja ostaa jotain vähän isompaakin pari kertaa vuodessa (noin 500€).

Hyvä asia on, että nyt sitä aikaa on ja keho ei ole onneksi pragannut.  Ihminen hakeutuu turvalliseen tilaan, tarkoitan että on kiva kun ei ole kiire, eikä ole pakko tehdä mitään. Silloin aika tuppaa valumaan hukkaan, eikä tule tehtyä muuta kuin vaikkapa tuijotettua töllöä. Aloitin itse opiskelemaan oma-aloitteisesti. Kirjastosta ja netistä löytää paljon materiaalia ja jopa nettisivustoja, jotka keskittyvät syvällisestikin joihinkin aiheisiin, kuten musiikki vaikkapa. Vuosimaksutkaan eivät ole ihan järjettömiä. Olen ajatellut oppia laulamaan ja soittamaan pianoa. Käytän tähän tunteja päivässä. Maksoin tutulle opettajalle aluksi muutaman oppitunnin, jotta hän neuvoisi miten edetä itse omaan tahtiin, kun vakitunteihin ei rahat riitä. Päiväni ovat tekemistä täynnä ja haastan mukavuusaluettani näin. 

Joskus ajattelin että reissaisin ympäri maailmaa, kun työelämä on ohi, mutta kyllä tämäkin tapa olla eläkkeellä on antoisaa. Tekemisen keksiminen ja tekemisen aloittaminen lienee vaikein asia.