Pitkään imettäneille kysymys:

ja imetän satunnaisesti. Yleensä 1-2 kertaa päivässä, mutta joskus väliä on pari päivää tai pitää tiheämpää imua. Nukahtaa sänkyynsä ilman imetystä, joskus ottaa imut sohvalla kun luetaan kirjaa. Useimmiten haluaa ottaa maitoa kun on ollut poissa esimerkiksi viikonloppukylässä ja tulee kotiin. Ja eritoten aamuisin haluaa vain pötkötellä sylissä ja ottaa maitoa ennen kuin kunnolla herää.

Imetys ei ole minua haitannut, eikä väsyttänyt, joten en ole nähnyt syytä lopettaa. Yöimetyksestä vieroitettiin kun oli 1,5v ja tapahtui kätevästi kun mies alkoi hoitaa tytön yö " juotot" eli tarjosi vain vettä nokkamukista.

ja oletan imettäväni häntä noin nelivuotiaaksi.



Imetän häntä siksi, että tarkoitukseni olisi antaa hänen vieroittua omasta aloitteestaan. Hän ottaa maitoa yleensä aamulla herätessään ja illalla nukkumaan mennessään. Joskus harvoin satunnaisesti myös päivällä kerran. Aamumaito jää väliin, jos en ole kotona kun hän herää, samoin iltamaito jos en ole kotona. Ts. joskus menee päivä - pari ilman maitoa.



Minä en ole sukuni ainoa " pidempään imettävä" , eikä meillä siis kolmevuotias imeväinen ole mitenkään poikkeuksellinen. Samoin tuttavapiirissäni on paljon kolme-neli-viisivuotiaiksi imetettyjä, mistä johtuen kolmevuotiaan imettäminen ei ole minusta missään vaiheessa tuntunut oudolta. Eli lapsen syntyessä ajatuksena oli imettää sen aikaa kuin tämä on hänestä ja minusta ok.



Oletan, että loppujen lopuksi lapseni tulee kaipaamaan pientä äidillistä apua vieroittumisessa :), mutta ihan vielä ei ole sen aika.



Ravitsemuksellisesti hyvin syövä lapsukaiseni varmasti ei maitoa kaipaisi :), mutta eipä siitä haittaakaan ole vasta-aineineen ja muine hyvine ainesosineen. Ainoa, mitä stressaan, ovat hampaat, koska meillä vielä hetki sitten imetettiin myös öisin (kyllä, oikeasti, myös isommat sisaruksensa ovat syöneet öisin noin 2-3-vuotiaiksi). Tästä johtuen hampaiden hoitoon ja kariesbakteerin torjuntaan on kiinnitetty erityishuomiota.

mutta kun halusin tulla raskaaksi. Odotusaikana ajattelin imettäväni max vuoden, mutta lapsi olikin kovin " imetysmyönteinen" .



Imetin vain kotona aina ennen unia (kun lapsi sairaana muulloinkin).



Ilman kokemusta pitäisin varmaan itsekin taaperoimetystä hölmönä, mutta vain sen onnellisen naurun kuullut voi tietää....

esikoinen ollessaan 1v4kk ja kuopus ollessaan 1v9kk. Äm oli myös ainoa ravinto kummallakin melkein 7kk ajan ja ainoa maito vähän päälle 1v ikään saakka. Leikki-ikäistä en enää imettäisi, taaperoa kyllä. Hyödyt niin ravinto-opillisesti kuin sosemotionaalisesti ovat sen verran kiistattomat. Ja taaperoa ei voi pakottaa rinnalle saati sieltä mitään imemään.

Oma " rajani" kulkisi varmaankin siinä 3v kieppeillä ja silloinkaan lopetus-syynä ei olisi se että kokisin asian jotenkin " pervona" tai sairaana koska minusta oman lapsen ravitseminen ja läheisyyden antaminen (myös imettämällä) ei yksinkertaisesti voi olla pervoa tai sairasta.

-äitix2-

Tyttö nukahti rinnalle iltaisin, eikä siitä mitään haittaakaan ollut. Päinvastoin, lapsi rauhoittui aina tissille ja itse nautin läheisyydestä pikkuiseen. :)

Olin vähentänyt imetystä 1-2 kertaan vuorokaudessa lapsen ollessa noin puolitoistavuotias, koska halusin tulla raskaaksi.



Vaikea sanoa kuinka pitkään olisin muuten imettänyt. En muutenkaan missään vaiheessa suunnitellut pitkää imetystä, mutta kun koskaan vieroittaminenkaan ei tuntunut mitenkään ajankohtaiselta, niin jatkoin.

Olisin halunnut imettää ainakin 2-vee asti, mutta poika oli niin allerginen, ettemme saaneet imetysdiettiä kuntoon (olin jo laihtunut alipainoiseksi). Siinäpä se syy. Nyt jonkin verran harmittaa, koska imetyksen lopettamisen jälkeenkin meni vielä 8kk ennen kuin pojalle löytyi sopiva ruokavalio. Ehkä olisin kuitenkin jaksanut vielä kapeampaa diettiä...

Imetin pitkään, koska minulla ei ollut mitään syytä lopettaakaan. Lapseni vieroittui itse kertaheitolla 2v4kk ikäisenä. Minä olin silloin raskaana viikolla 10. Tiesin jo raskaudesta ja pidin tandemimetystäkin mahdollisena, mutta lapsi siis lopetti.



Nyt tätä kuopusta imetän edelleen. Ikää on nyt 2v2kk. En ole suunnitellut lähiaikoina lopettavani. On mahdollista että lapsi vieroittuu itse. Jos ei vieroitu, niin katselen tilannettamme uudelleen ehkä vuoden kuluttua. Imetys ei millään lailla sido minua (eikä lastakaan). Se on meille molemmille mukava hetki, mutta voimme vallan mainiosti olla myös erossa.



Tämä argumentti, jota usein käytetään, eli; " Eihän siitä ole lapselle mitään hyötyä, ei noin iso tarvitse äidinmaitoa" on minusta aivan älytön. Eihän kukaan kulje julistamassa muille ettei lapsi tarvitse vaikkapa lehmänmaitoa. Äidinmaito on täysipainoista ravintoa siinä kuin lehmänmaitokin tai mikä tahansa muu yksittäinen ruoka. Ei kai kukaan kuvittele, että pitkään imetetyt eläisivät pelkällä äidinmaidolla? Se että osa ruoasta tulee rinnasta, ei suinkaan tee siitä huonompaa ruokaa. Päin vastoin! Lisäksi äidinmaidossa on esim. vasta-aineita ja muita, joita ei MISTÄÄN muualta saa. Niistä on tutkitusti kiistatonta hyötyä myös vauvavaiheen jälkeen.