Jos tehtäisiin tilastoa työttömien profiileista,
joita heidän on pakko alkaa tehdä 1.9. alkaen, voisin minäkin ymmärtää, mistä ne työttömät tulevat. Meillä on omassa lähisuvussa niin onnellinen tilanne, ettei kukaan on työtön, vaikka emme ole älykkyysosamäärältämme mitenkään erinomaisia vaan ihan tavallisia ihmisiä. Koulu ei kenelläkään ole jäänyt kesken, mutta ammatteihin olemme päätyneet monia eri teitä pitkin. Kukaan ei ole kroisos mutta tulemme toimeen .
Olisi mielenkiintoista - ja tulevia polvia varten hyvä asia - tietää, missä piilevät ne vaaratekijät eli mitkä seikat ovat riskejä työttömäksi joutumiseen.
Kommentit (4)
Persujen äänestäminen lienee ilmeinen riski, joka lisää työttömyys-riskiä. Heidän äänestäjissä on eniten työttömiä, ja poliittiset päätökset luovat lisää työttömyyttä.
Yksi riski on valmistuminen huonon työllisyyden aikana. Samoin kun joskus vuonna 1997 tehtiin uudistus, taisi olla velvollisuus mennä opiskelemaan (niin kuin nykyäänkin), sieltä on ilmeisesti ensimmäinen erä niitä, joilla opintotuki loppui kesken, koska osa meni miettiessä oikeaa alaa. Sitten on tehty töitä, joita nuorena saa ja kannattaa tehdä, mutta myöhemmin keski-ikäisenä se ei onnistu, eikä osa-aikatöillä elä ja sitten huomaa, että pitäisi suorittaa ne opiskelut loppuun. Tunnen muutaman tällaisen. En tietenkään voi tietää, olisiko tutkinnon suorittaminen loppuun suojannut työttömyydeltä.
Monella naisella lisäksi lapset hankaloittavat työnsaantia. Vaikka lapset olisivat 15 ja 17 vuotta, rekrytilanteessa alitajuisesti näitä syrjitään, jos rekryäjällä ei ole lapsia itsellään.
Työtön työtön työtön työtön...
Pitäisikö sun vähitellen soittaa ambulanssi itsellesi, tuo pakkomielteinen jankutus ei ole normaalia.