Lue keskustelun säännöt.
Varattuun ihastuminen melkein sattuu :(
14.07.2026 |
Kun ei voi lähestyä/koskea. Tunteet on niin vahvat että meinaa järki kadota. Ja tämän henkilön kanssa joudun olemaan päivittäin tekemisissä. Selkeästi huomaa että molemmat varomme jotenkin toisiamme, jännitteen ritinän melkein kuulee, en ole ikinä kokenut tämmöistä! Voiko tämä olla vain omassa päässäni? Ja ei, en mene sotkemaan kenenkään liittoa. Kärsin vaan.
Kommentit (20)
Todennäköisesti kaikki tuo tunne on omassa päässäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on selkeesti töistä joku. Älä syö kuormasta.
Tutustu limerenssiin (paljon videoita englanniksi YouTubessa).
Limerenssissä pakkomielteisesti ihastutaan saavuttamattomaan. Taustalla lapsuuden traumat ja hylkäyskokemukset. Limerenssi vaatii sen, että kohde on ns. saavuttamaton, mutta kohde aina välillä antaa ymmärtää (eli flirttailee, vihjailee ym.).
Älä tee mitään. Näistä jutuista ei koskaan seuraa mitään hyvää.
Itse olin töissä ihastunut varattuun 8kk ajan. En tehnyt mitään. Seuraavaksi ihastuin toiseen varattuun. Tämä onneksi jo hiipumassa pois.
Ja itsekkin parisuhteessa, enkä koskaan pettäisi puolisoani.
Sitten sua vasta sattuukin, kun saat ansaitusti puolison oikeutetun vihan niskaasi. Ja yleensä monen muunkin niissä likaisissa pettureiden kuvioissa, koska kyllä ihmiset yleensä erottaa hyvin oikean ja väärän. Tulet näkemään. Sen puolison reaktion voimakkuutta et osaa ennalta edes kuvitella, nimittäin koskaan ei voi tietää miten käy mitä ja tuleman pitää, jos ajaa ihmisiä nurkkaan, rikkoo leikeillään heiltä tärkeimmän ja rakkaimman. Siinä voi pahimmillaan lähteä... no, hyvinvointisi vähintään.
Itse en ikinä olisi niin tyhmänrohkea, että varatusta miehestä jäisin mitään kuvittelemaan, saati mitään, pienintäkään tekoa tekisin sen eteen. Varattu on varattu, vähän kuten aamu tulee yön jälkeen. Siihen on tervepäisen ihmisen tyytyminen. Muuten ihminen kerjää ns. verta nenästään. Varkaita ja muiden suhteiden härkkijöitä ei kukaan lopulta arvosta, ja se on oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olin töissä ihastunut varattuun 8kk ajan. En tehnyt mitään. Seuraavaksi ihastuin toiseen varattuun. Tämä onneksi jo hiipumassa pois.
Ja itsekkin parisuhteessa, enkä koskaan pettäisi puolisoani.
Ootsä tullut ajatelleeksi, että sä ihan oikeasti tarvitsisit terapiaa? Kiva varmaan olla tollasen puoliso, aina joku muu mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä anna itsellesi lupaa ihastua varattun. Järki päähään ja järki ensin.
Annat sille ja hetken päästä se ei enää ole kiinnostunut susta. Mutta on sekin enemmän elämää kuin palstailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä voi sinkkuakaan koskea ilman lupaa, vaikka kuinka mieli tekisi.
Ei silloinkaan, jos saa näppinsä väliin varkaan tavoin, hivuttautuen, harhauttaen, tilaisuuden nähden ja iskien, katala onnea saa. Onni ja lojaali rakkaus luontaisesti karttaa vääryyksiä ja julmuuksia. Se elää rehellisyydessä ja läpinäkyvyydessä. Jos on pettämiskuvio, niin kunhan illuusio haihtuu, totuus tulee raakana esille, sellaisenaan. Siinä totuuden kovassa valossa epärehellinen ja ahnas naamasi aamiaispöydässä aiheuttaa enää kovin huonoja tunteita. Kestävä rakkaus yleensä alkaa ketään satuttamatta, ketään rikkomatta, puhtaalla omatunnolla. Ei muita pettämällä, törkeästi valehtelemalla ja ihmismieliä iäksi haavoittamalla.
Varas saa lopulta raunioita ja tuskaa, inhoa, koska minkä vääryydellä itselleen hetkeksi pelaa, se pian pois katoaa. Jos viet ja rikot toisilta, jos kiilaat väliin kun näet heikomman hetken joita kaikille voi joskus tulla, et saa sitä "onnea" pitää. Se ei onnea ollutkaan, vaan sinun itsekkyyttäsi, ahneuttasi ja häikäilemätöntä julmuuttasi, halpaa himoasi. Kun usva haihtuu, erehtynyt ja hairahtunut yleensä katuu tekojaan, kuinka rikkoi ja satutti. Aina ne lopulta kuule katuu, jos se mistä lähti ja minkä sössi oli oikeaa, päivänvalon kestävää lojaalia rakkautta. Se on kuitenkin menetetty, ja millä hinnalla? Muunmuassa pettäjän oman itsearvostuksen hinnalla. Häpeä ja syyllisyys painaa ihmismieltä kauan ja kovasti, jos on alkujaan ollut hyvä. Nämä oli neuvoja ihmiseltä, joka on aika paljon kuullut ja nähnyt, mutta ei minua tarvitse uskoa.
Kunnollinen ihminen ei roiku varatuissa. Kunnollinen ihminen ei petä. Ei ole ikinä tilannetta ettei erota voisi, jos eron tahtoo. Selitykset ontuvat. Rahat, kiinteistöt, lapset, lemmikit - mikään ei ole aito este, jos ihminen todella tahtoo olla rehellinen sinkku. Toisella ei ole muuta vaihtoehtoa kun luovuttaa ja surra, lopulta joskus nousta, ja siinä kaikessa piilee loppuun saakka toinen toisensa arvostus ja lempeys. Jos ihminen ei ole sinkku, hän ei ole saatavilla. Sormus ei ole koru, vaan vakavasti otettava signaali. Se on laitettu sormeen vakaan harkinnan pohjalta suurin tuntein, rakkaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla autismin kirjoa. Juuri luin jostain että siihen voi liittyä pakonomainen ajattelu jonkun kohteen. Pakkomielle ja jumittuminen mikä ei mene ohi.
"Autismikirjolla oleva pakonomainen ihastuminen liittyy usein neurobiologiseen piirteeseen nimeltä monotropismi. Tämä tarkoittaa aivojen taipumusta keskittää kaikki kognitiiviset resurssit intensiivisesti yhteen asiaan kerrallaan. Ihastumisen kohteesta voi tulla autistille ns. erityisen mielenkiinnon kohde, joka valtaa kaiken ajattelun. Tässä on keskeisiä piirteitä siitä, miten pakonomainen ihastuminen voi ilmetä ja miten sitä voi käsitellä: Erityinen kiinnostuksen kohde (ekko): Ihastumisen kohde voi täyttää lähes kaiken vapaa-ajan. Autisti saattaa tutkia henkilön taustoja, harrastuksia ja mieltymyksiä pakkomielteisesti, mikä voi ulkopuolisesta tuntua pelottavalta tai ylitsepääsevältä, vaikka kyse on vain tiedon janoamisesta ja kiinnostuksesta. Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet: Rajojen hahmottaminen ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen ihmissuhteissa voi olla vaikeaa. Autistin voi olla vaikea lukea ei-sanallisia vihjeitä siitä, onko toinen osapuoli kiinnostunut vai ei.
Hyperfokus ja tunteiden voimakkuus: Aistien ja tunteiden prosessointi on usein poikkeavaa. Tunteet tuntuvat kehossa äärimmäisen voimakkaina, ja niitä voi olla vaikea säädellä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, yhtä helvettiä viimeiset 24 vuotta...
Mitä turhaa ujostella, paneen vaan.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti kaikki tuo tunne on omassa päässäsi.
No missäs muualla se olisi? Housuissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti kaikki tuo tunne on omassa päässäsi.
No missäs muualla se olisi? Housuissa?
Sielläpä hyvinkin. Kyllästynyt tähän rakkaudesta puhumiseen.kun kyseessä on kiima.
Minulla on ollut elämäni ainoa rakkaus varattuun. Melkein mikään ei voi sattua enempää. T. Sivusta katsoja
Samoja kokemuksia itselläkin. Hoidin/hoidan tilannetta ottamalla etäisyyttä. Ajan saatossa tuska vähenee.
Mieti sitä istumassa vessanpöntöllä ym. epäromanttista ja arkista. 💩