Tarinoita siskonpoikani suusta...pakko jakaa

Tuosta tuli mieleen perhe-lehdessä ollut 3-vuotiaan (muistaakseni) ihmettely. Oli ollut puhe sianlihaa sisältävästä kastikeesta. Lapsi oli ihmetellyt, että meneekö se possu ensin taivaaseen ja sieltä sitten sataa sianlihaa.

Mainitsinko missään että tämä tarina olisi vitsikäs. Lähinnä minusta vain suloinen.

Ihmiset sitten osaavat välillä olla kireitä :)

Vaikket sitä olevinaan hakenutkaan.

Minustakin oli suloista kun olin raskaana ja esikoinen 2,5v ihmetteli että miten se vauva mahtuu navasta tulemaan ulos..

Ai nii, oli ollut mummon kanssa kakalla ja saanut ähkimisen lomasta kommenoitua että kakka kyllä... pyytää... mutta on jumis...

Hah,voi että eikö huomenna tuu munaa tai lahjaa niin pitää täällä vittuilla. LAPSELLISTA!!!



Nyt oli kyse lapsen sanomisista...ei uskois että ootte äitejä!!!!!!!



Tsemii Ap,älä välitä.

Eikö teillä oikeesti ole muuta tekemistä kuin viljellä idioottimaisia kommenttejanne!

Hankkikaa elämä!!

Tulee väistämättä mieleen teiniäiti joka vain purkaa patoutumiaan muihin ihmisiin.

Älkää jaksako!!!!

Että jutut ovat olleet sillä hetkellä tosi hassun kuulosia, ja varmasti poika on ollut suloinen ne kertoessaan, mutta valitettavan usein tällaisissa jutuissa käy niin, että ne ei aukene vieraille. Samahan se on monessa muussakin jutussa, ne on sitä " tilannekomiikkaa" mikä ei kuulostakaan yhtään hauskalta kerrottaessa toisille :)

ihmeellisen hauskaa...



Siis en myöskään ymmärrä mistä tämä muiden katkeruus ja kitkeryys johtuu ja miten " äidit" voivat kirjoitella vauva-lehden keskustelupalstoilla tällaisiä juttuja toisileen.

Joku raja!

Onko tullut mieleen että joku voi pahoittaa mielensä.



Mulle tuo aloittajan juttu aukesi ihan hyvin.

Lähinnä hymähdin niille. Kannattaisi kyllä tosissaan miettiä, ennen kuin jakaa noita juttuja muille, koska yleensä ne eivät toisia kiinnosta. Kuuntelijaa tympii ja kertojalle tulee surkea olo, kun juttu ei osoittautunutkaan toisen mielestä hyväksi.

mitä lystää. Niin hyvää kuin huonoakin.

Lopetetaan tämä jo.

hauskoja tai ei. Aina ne musta jollain tavalla on hellyttäviä. Kaikkien teidän ikävien nyrpeiden ihmisten kiusaks kirjoitan jotain omieni suusta tullutta: Mietittiin tyttöni 3 vee kanssa että mistäs se tuuli oikein tulee. Hän tokaisi että siitä kun puut heiluttelee niin kovasti oksia. Samainen tyttä vastas kun isi pyysi pitämään hyvänä, että pysyt sinä hyvänä muutenki. Toinen 2 vee tokas röyhtäistessään: minulta tuli pieju (pieru) suusta. Alkakaa haukkua!! Teille iloisemmille, kivaa illanjatkoa ja ihanaa huomista äitienpäivää:)

haluaa keskustella asiallisesti.

Samoin kuin tämän toisen, joka kertoi lapsen ajatuksia tuulen synnystä ym. Kiitos teille :-)



Ylipäätäänkin tykkään kuunnella lasten suusta -juttua, tutuilta ja tuntemattomilta, livenä ja netissä. Ja kerron myös lasteni sanomisia, oli ne muista hauskoja tai ei. Mun pienessä elämässä ne on lähes kiinnostavinta kerrottavaa, sitä paitsi ;-)

ne eivät välttämättä ole hauskoja. Lapsen logiikka vaan on mielenkiintoista. On sangen mielenkiintoista tarkkailla, kuinka ihmisen päättelykyky kehittyy.