Lue keskustelun säännöt.
Eikö ne tollot tajua
11.04.2026 |
Että kun henkilö tietää, niin tietää.
Jatkuvasti tilanteita, missä yritetään kovasti uskotella:
- Ihan omaa vikaa se ollut ja turha syytellä muita, vaikka tietää, että nöin ei ole ollut
Ensinnäkin ei syytä edes suoraan, mutta tottakai, jos asiassa jotain epäilyttävää, saattaa sanoa: Ihmeellistä, että oli nöin tai noin.
Siitä sitten joku oikein suuttuu, että ei ollut mitään ihmeellistä, vaikka olisi melko selvää, että aihetta on ihmetellä edes vähän. Ai jai, taitaa henkilöllä olla tietoa järjestelyistä, kun vähän ärsyynnytään epäilyistä, jotka osuu oikeaan?
Osa kyllä ärsyyntyy, vaikka ei tietoa tuollaisista sabotoinneista. Joitain vain ärsyttää väitteet kummallisuuksista, ilman todisteita. Eivät halua miettiä niitä. Näille pitää välttää puhumista niistä. Ikävä kuunnella kuitenkin tyhmiä kommentteja niihin, missä e järkeä edes, kuten ei oteta kanta siihen mitä väittää, sanotaan vaan että et ollut tarkka tai noin voi nyt vaan käydä. .
Luulevatko että joku on oikeasti niin tyhmä, että pistää pois oikeat päätelmät siitä, mitä on ollut ja uskoo sattuman tai omaan virheeseen asioissa, missä tietää olevan toisin?
Vaikka joutuu monesti olemaan sanomatta mitään tai pehmentää sanomisia, koska vaarana että joku toinen suuttuu, eihän se tarkoita ettei olis varma omista päätelmissään enää.
Huvittavia nämä: ihan oma vika, älä syytä muita , mieti tarkkaan , eikö muisti pelaa, kaikille voi köydä noin, sattumaa ja epäonnea.
Niin, joskus voi olla noin mutta kun henkilö tietää että suurimmassa osassa asioista ei ole ollut noin.
Ei kaikkea/ ksikkea saa epäillä.
Ei niin, vaan kun on aihetta epäillä. .
Itseasiassa näin gang stalking uhrina asiat menneet niin, että myöhemmin on paljastunut useita asioita ei sattumiksi, mitkä luultu sattumiksi tai omiksi mokiksi.
Sinänsä hilpeää siis tuo: Et kai luule että niin monia asia kuten monet .,vastoinkäymisetkin tahalleen järjestetty? Valitettavssti ei luuloa, vaan tietoa. Ei suinkaan kaikki, , mutta ylllätyävän moni, mistä ei ulkopuolisilla mitään oivallusta.
Pitäisivät hörhönä jos kuulisivat mitä väitän, että on vuosien varrella järjestetty. Paitsi vähön älykkäämmät kuuntelevat ja miettivä ja tajuavst, olen oikeassa joko täysin tai suurella todennäköisyydellä. Tuikitavallisia osa ja sellaisia mitä nyt vaan sattuu joskus joillekin, mutta tuossapa juju, tässä tapauksessa sabotoiden ja rikoksin järjestetty.
Kommentit (4)
Harhaluulot eli deluusiot ovat itsepäisiä, jäykkiä, outoja (eli ns. bisarreja) ja perusteettomia uskomuksia, joista henkilö pitää itsepäisesti kiinni, vaikka tosiseikat puhuisivat niitä vastaan. Jäykkinä ja itsepintaisina erilaiset harhaluulot saattavat hallita henkilön koko ajatusmaailmaa ja vaikeuttaa monin tavoin hänen sosiaalista toimintakykyään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on järjestäytynyttä rikollisuutta, jossa ryhmittymillä on omat ideologiat ja jotka hyvin aktiivisesti suomessa vaikuttavat. Suuri määrä rikollisia aikuisia miehiä on mukana tällaisissa ryhmittymissä, mm. massavainoryhmittymissä, gang stalking ryhmissä, jossa alaikäisiä. Aikuiset miehet ovat yllyttäneet alaikäisiä väkivaltarikoksiin uudellamaalla ja tekevät alaikäisten kanssa rikoksia ja uutisista voi lukea jatkuvasti näistä tuhotöistä/rikoksista, joita ovat tehneet.
K elarotan uusi elämä.Olipa kerran K elarotta, eli Kalle, joka asui pienessä yksiössään betonilähiössä. Kalle sai lempinimensä naapureilta
Olipa kerran K elarotta, eli Kalle, joka asui pienessä yksiössään betonilähiössä. Kalle sai lempinimensä naapureilta, sillä hän eleli Kelan tuilla ja tuli harvoin nähdyksi tekemässä varsinaista palkkatyötä. Useimmiten hänet tavattiin kerrostalon kellarikerroksesta, jossa hän vietti aikaa muiden "k elarotiksi" kutsuttujen kanssa. Kalle oli kuitenkin kyllästynyt siihen, että häntä pidettiin vain "K elarottana". Hän halusi kokeilla, miltä tuntuisi tehdä jotain ihan oikeasti ja ehkä päästä elämässä eteenpäin.
Eräänä aamuna Kalle päätti ryhdistäytyä. Hän katseli asuntoaan, jonka nurkkiin oli kertynyt aikamoista sekamelskaa, ja huokaisi. "Tämä ei tästä parane, jos en tee asialle jotain," hän mutisi itsekseen. "Minä menen töihin! Kokeilen ainakin."
Kalle ei ollut käynyt töissä pitkään aikaan, joten hän alkoi etsiä sopivaa työpaikkaa verkosta ja kaupungin ilmoitustauluilta. Hän huomasi kuitenkin pian, että työnhaussa oli ehtinyt tapahtua paljon muutoksia. Avoimissa työpaikoissa vaadittiin kaikenlaista osaamista, mitä Kallella ei ollut, tai sitten työpaikat sijaitsivat niin kaukana, että niihin kulkeminen olisi ollut hankalaa.
Mutta Kalle ei lannistunut. Eräänä päivänä hän huomasi paikallisessa kahvilassa ilmoituksen: *"Apulainen haussa ei kokemusta vaadita!"* "No tämähän kuulostaa juuri sopivalta," Kalle mietti. Hän otti yhteyttä kahvilan omistajaan, rouva Helmiin, ja sai työhaastattelun heti seuraavalle päivälle.
Seuraavana aamuna Kalle asteli kahvilaan hieman hermostuneena, mutta Helmi oli ystävällinen ja ymmärsi Kallen tilanteen. "Kuule Kalle, täällä ei tarvita kummoisia papereita eikä tutkintoja. Jos olet valmis tarttumaan hommiin ja auttamaan meitä kiireessä, niin tervetuloa kokeilemaan!" hän sanoi hymyillen.
Kalle aloitti seuraavana päivänä. Hän oppi nopeasti täyttämään vitriiniä, keittämään kahvia ja siivoamaan pöytiä. Vaikka työ oli raskasta ja välillä stressaavaa, Kalle tunsi itsensä tarpeelliseksi. Palkkapäivänä hän hämmästyi, kun tilille tuli enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin. Hän otti jopa kuvan pankkitilin saldosta muistoksi ensimmäinen kerta, kun hän oli saanut palkkaa.
Kalle huomasi, että hänen elämänsä muuttui pikkuhiljaa paremmaksi. Hän alkoi herätä aikaisin, piti asuntonsa siistinä ja huomasi jopa nauttivansa kahvilan kiireisestä ilmapiiristä. Naapurustossa monet yllättyivät, kun näkivät "K elarotan" lähtevän joka aamu töihin. Kallelle itselleen tämä oli suuri muutos, ja hän huomasi olevansa ylpeä siitä, että oli tehnyt jotain itselleen tärkeää.
Vähitellen Kalle alkoi säästää rahaa ja haaveilla isommista asioista ehkä hän voisi joskus muuttaa parempaan asuntoon tai opiskella lisää. Vaikka työ oli usein rankkaa, Kalle oli lopulta kiitollinen itselleen siitä, että oli päättänyt antaa mahdollisuuden uudelle alulle. Naapurustossa hän oli yhä "K elarotta", mutta nyt siinä nimityksessä oli enemmän myötätuntoa ja arvostusta Kalle oli näyttänyt, että hänestäkin oli vaikka mihin.
Ja niin Kalle eli eteenpäin, ei enää vain Kelan tuilla, vaan omalla työllään, ja joka päivä hän löysi yhä enemmän iloa uudesta arjestaan.
Jos sut on leimattu hörhöksi, eikö ole melko surkuhupaisa tilanne, missä on sellaista mitä se toinen ei voi oikein kieltää, että olisi todennäköisesti tahallista sabotointia, eikä sattumaa. Ja jossain vaiheessa luulisi, että jos määrällisesti niitä enemmän tapahtuu jollekin alkaa raksuttamaan, että ehkä oikeasti on ollut kohteena jo pidemmän aikaa? Joillain todella vahva usko sattumiin ja siihen että: Ei ketkään järjestäisi noin sulle ja sun lapsille. Miksi? Ja kun eivät keksi järjellistä vastausta, jäävät luuloon, että mitään ei ole järjestetty. Eivät usko, että on tehty rikoksia. Eihön sellaisiin ryhdytä sun takia. Valitettavasti on ryhdytty. Meriitti sekin.
Todennäköisedti tuossa vaiheessa se hörhöksi väitetty on tahalleen jopa vähemmän ihmettelevä tyyliin: Joo ei mitään ole varmaan sabotoitu, yrittäen pitää pokkaa. .
Asiasta on kaksi versiota: Jos tietää henkilön olleen tietoinen sabotoinneista ja tahalleen häiritäkseen on väittänyt hörhöksi, voi suhtautua ikävämmiltä tavalla tai vinoillen, ainakin hyvä vihjaista että tietää, kun jos oikeasti henkilö on vain lapsellisesti uskonut väitteisiin, että on vain vähän hörhö, joka luulee liikaa kaikenlaista. Tietenkin silloinkin on ihan kiva ja hyvä, jos tulee näytettyä: Valitettavasti olin oikeassa. Ei hörhöilyä ollenkaan. Uskottavuuteen ei riitä pari lausetta , vaan pitäisi tietää vähön enemmön koko vyyhdistä vuosien varrelta.
Paljon sellaista, mitä moni ei tässä maassa edes tiedä, mutta mä tiedän. Todista. En voi. Ehkä joskus. mutta vaatii satoja sivuja. Suoraan sanottuna idiootit pistetty perään, luullen ihan väärin asioista.
Melkein säälittää, jos joku on vilpittömästi uskonut asioihin sattumina tai hörhöilyksi, vaikka oikeasti kyseessä rikokset ja sabotoinnit, mutta olleet niin uskomattomia. että ihan ymmärrettävää jos ei usko niihin.
Sen takia ei kannata pilata välejä ja yrittää selittää niistä sellaiselle, joka ihan vilpittömin mielin mukana, eli ei tiedä niistä. Oikeasti on luotettava.henkilö, ei kuulu siihen jengiin jolla kaunaa. katkeruutta, kostonhimoa ja mustamaalaus tarkoitus, vahingoniloisuutta ikävistä asioista (kertoo kyllä henkilön älyn puutteesta, jos tietoinen vielä sabotoinneista niiden takana) ei liian helposti halua leimata hulluksi, mutta väitteet ilman todisteita niin uskomattomia, että jos otat puheeksi tulee vain riitaa ja hörhöksi syyttelyitä. .