Lue keskustelun säännöt.
Kumppani haluaa lapsen, minä en
25.02.2026 |
Olemme päälle 30-vuotiaita ja olemme olleet yhdessä pari vuotta. Kaikki menee melko hyvin ja rakastamme toisiamme kovasti.
Yksi asia vaivaa minua kuitenkin. Meillä on hyvä tällä hetkellä, mutta tulevaisuuden suunnitelmamme eroavat jonkin verran. Kaikki muut asiat on sellaisia joissa itse pystyn tulla vastaan, mutta yksi iso asia on joka vaivaa. Kumppanini tahtoisi lapsen ja minä en. Olen joskus nuorempana halunnut oman perheen, mutta mitä vanhemmaksi olen tullut niin sitä varmemmalta on alkanut tuntua että vanhemmuus ei ole minua varten. Pidän lapsista todella paljon ja lähipiirissäni on paljon ihania ja minulle todella rakkaita lapsia, mutta en usko että tulen haluamaan omia. Toisaalta en missään nimessä haluaisi riistää toiselta noin isoa asiaa. Vaikka satuttaakin sanoa niin tämä tuntuu asialta jossa kummaltakaan ei voi vaatia kompromissia. Ei tunnu oikealta että saisi lapsen vain toisen takia, mutta vähintään yhtä väärältä tuntuu että toinen jättäisi perhehaaveet pois minun takiani.
Onko muilla kokemusta vastaavasta jommin kummin päin? Mikä oli lopputulos?
Kommentit (3)
Harmi, että olette olleet noin pitkään yhdessä. Lapsihaaveesta on vaikea luopua toisen mieliksi. Oletko mies vai nainen? Naisella alkaa olla kiire uuden kumppanin löytämisessä ja sitten vielä että tulee raskaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaan tilanteeseen jouduin edellisessä suhteessa, joka päättyi eroon. Eksällä on nyt kaksi lasta ja olen iloinen hänen puolestaan. Minulla en halunnut lapsia, eikä nykyinen vaimonikaan halunnut. Parempi näin kaikille.
Lapsella on oikeus syntyä vanhemmille, jotka haluavat sitä ja ovat valmiita tekemään kaikkensa lapsen hyväksi. Älä hanki lasta toisen mieliksi vaan vain jos itse uskot vahvasti haluavasi sitä.
Ikävä kyllä tämä voi johtaa eroon. Tuollaista asiaa on hyvin vaikea ratkaista millään kompromissilla.