Mitä neljänkympin ikä on sinulle?
Minulle se on ollut luopumista, ihmisistä, ihmissuhteista, ikääntyneistä lemmikeistä, työuran muuttuminen.
Kaikki tuntuu menevän uusiksi. Isovanhemmat ovat kuolleet, ystäväpiiri muuttunut paitsi jotkut hyvät ystävät ovat säilyneet ihan sieltä nuoruudesta asti. Lapsi siirtyi päiväkodista kouluun ja pikkulapsiaika on ohi. Muutenkin mietin paljon mennyttä elämää, enkä yhtään tiedä mitä seuraavaksi tulee? Toki lapsen kasvua ja kehitystä seuraan vierestä ja olen hänestä ylpeä.
Kommentit (24)
Ruuhkavuosia... ja nyt nelivitonen on esivaihdevuosia. Mietin että mahtaakohan parhaat ja energiset vuodet olla takana.
Minulla luopumista oli 30-40vaihteessa, isä kuoli, tuli ero lapseni isästä.
Nyt 45 vuotiaana elän uusioperheessä rakastamani kumppanin kanssa. Jätin juuri hyvin palkatun työni ja hyppäsin minipalkalla oppimaan uuden ammatin täysin eri alalta kuin aiempi. Elämä tuntuu tosi hyvältä, vaikka paljosta olen luopunut eikä juuri mikään enää ole kuin lapsena tai nuorena aikuisena. Rahalla ei enää niin suurta merkitystä, vapaudella, vapaa-ajalla, luovuudella ja rakkaudella sitäkin enemmän.
se on 4 ja 0, kaksi numeroa yhdessä. Yhteenlaskettuna 4, kerrottuna 2:lla on 8, ikuisuus.
Vierailija kirjoitti:
Minulla luopumista oli 30-40vaihteessa, isä kuoli, tuli ero lapseni isästä.
Nyt 45 vuotiaana elän uusioperheessä rakastamani kumppanin kanssa. Jätin juuri hyvin palkatun työni ja hyppäsin minipalkalla oppimaan uuden ammatin täysin eri alalta kuin aiempi. Elämä tuntuu tosi hyvältä, vaikka paljosta olen luopunut eikä juuri mikään enää ole kuin lapsena tai nuorena aikuisena. Rahalla ei enää niin suurta merkitystä, vapaudella, vapaa-ajalla, luovuudella ja rakkaudella sitäkin enemmän.
Tämä: Rahalla ei enää niin suurta merkitystä, vapaudella, vapaa-ajalla, luovuudella ja rakkaudella sitäkin enemmän..
Sit vielä sanoisin että mietin tarkemmin keneen kulutan aikaani ja ajatuksiani. Ne oikeat ystävät jää.
Elämä on jatkunut 40 vuotispäivän jälkeenkin ihan mukavana. Yksi lapsistani oli jo täysikäinen täyttäessäni 40v. Työssä tuli ikäviä muutoksia ja sen vuoksi vaihdoin työnkuvaa ja muutin toiselle paikkakunnalle. Uudet työt ja pari työpaikan vaihtoa, lisäopintoja.
Elämä on ihan mukavaa. Töissä viihdyn, on ihmissuhteita, lapsiin on hyvät välit. Terveyttä on riittänyt. Ikää on kohta 47v. Aika menee nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Etuoikeus, moni ei elä näin pitkään.
Niin, tässä iässä myös huomannut että mikään ei ole itsestäänselvää. Yllättäviä ikäviä asioita voi tapahtua.
25v ja 40v välillä on vain 15 vuotta. Lisää 7 vuotta ja on 47v. Huh.
Nyt kun ajattelin, niin 40 v on vielä aika nuori ja parhaimmassa iässä.
T. 57 v
Lapsi on jo aikuinen ja asuu omillaan. Asunut useamman vuoden. Se oli iso muutos ja haikeaa kun muutti pois mutta siitä olen todella onnellinen että tein lapsen nuorena. Lapsella kaikki hyvin ja on fiksu nuori aikuinen. Lapsen isä kuoli 10 vuotta sitten niin parisuhdetta ei ole enkä ole sellaisesta haaveillutkaan. Työelämässä huomaan että nuorempana oli helpompi saada töitä ja vaihtaa paikkaa jos ei miellyttänyt. En kaipaa niin paljoa ystäviä kuten ennen, viihdyn todella hyvin yksin ja harrastuksien parissa. Olen enemmän sinut oman kroppani kanssa ja tykkään siitä. Vanhempani eivät kuulu elämääni joten heistä ei ole harmia enkä aio heitä hoitaa. Voisin sanoa että olen kaikinpuolin tyytyväinen. Ei ole kiire mihinkään, ei huolia, ei murheita, niitäkin elämässä paljon ollut.
Minulle tuli ero neljänkympin korvilla. Tämä ikä on minulle luopumista sellaisista normeista, jotka eivät yksilöllisesti sovi minulle. Lapseni ovat jo isoja ja sukusoluni vähän päiväysvanhoja, joten keskustelu mistään syntyvyyksistä, ydinperheellisyyksistä, avioliitoista ja yhteiskunnan yhtenäisyydestä ei koske minua enkä minä ole sen keskustelun osa. Ihmissuhteeni ja tapani elää ovat vain minua varten ja vapaa-aikani ja yksityisen elämäni tarvitsee sopia vain minulle. Voin tehdä elämästäni omannäköistä ja harrastaa niitä asioita, joita olen halunnut, mutta ennen ei ollut aikaa.
Kiirettä. Lapset teinejä, itsellä ekat harmaat ohimoilla, mies aloitti oman yrityksen, vanhempani nukkuivat pois.... Tuuli puhalsi omaan otsaan kuten äitini ruukas sanoa että silloin pitää itse pärjätä kun ei ole ketään neuvomassa. Mutta ihan hyvin mennyt.
Onkohan jollain 40 kriisi? Kun näitä 40 aloituksia on aika paljon.
46 v. ilman kriisiä.
Ei mitään. Elämä on hauskempaa kuin koskaan. En mieti numeroita, paitsi sijoitushommissa.
Vierailija kirjoitti:
alamäkeä
Naisille se on sitä. Premenopaussi alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan jollain 40 kriisi? Kun näitä 40 aloituksia on aika paljon.
46 v. ilman kriisiä.
Sama
Ei mitään