Onko teillä ollut kaverisuhdetta jossa olet jossain ikään kuin statistin roolissa?

Tämä ystävyys on kaatunut jo ajat sitten toisen osapuolen itsekkyyteen mutta välillä aina vieläkin mieleen putkahtaa joku outo hänen tapansa. Esim. se että aina jos oli jokin ongelma, hän ensimmäisenä mietti kuka hoitaisi asian. Saattoi olla ihan vaikka ikkunan pesu, roskapussin vienti tai talvirenkaiden vaihto, itse ei ruvennut siihen koskaan vaan aina siihen piti saada jallitettua joku hyväuskoinen hölmö.

Kun piti jotain kekkereitä, sinne kutsutuilla oli selkeästi arvojärjestys ja toisia ylistettiin ja toisille taas ei olisi edes tarjoiltu jos nämä ensimmäiset eivät ehtineetkään paikalle. Ikään kuin niiden jälkimmäisten olisi pitänyt olla vain yleisönä, todistamassa sitä näiden toisten ilonpitoa. Vaikea selittääkään tätä mutta monta kertaa todistin vastaavaa tilannetta.

Vieläkin korvissa kaikuu se mairea äänensävy kun niitä toisia aina ylistäen kehuttiin, ja sitten toisia vihattiin sydämen kyllyydestä. Esim. puolisonsa sisko miehineen kuului näihin vihattuihin ja keksi niistä aina yhtä jos toista arvosteltavaa mitä sitten piti päivitellä vaikken edes tuntenut noita ihmisiä mitenkään.