Kysymys lapsia hoitaville, olitte sitten päiväkodissa tai perhepäivähoitajia!

Mitä tuollainen vinkuminen täällä auttaa?

Melkein joka päivä leikin puistossa hoitolasteni kanssa. Yleensä istun hiekkalaatikon reunalla keittelemässä ämpäreissä soppaa tai leipomassa kakkuja. Annan myös vauhtia keinussa.



Joskus ei vain jaksa, jos on tehnyt pitkää päivää kauan, tai jos on vaikka vähän flunssainen olo. Toisinaan ei voi sen takia, että lapsia on vahdittavana liikaa: 6-7 lapsen perään ei pysty katsomaan samalla jos leikkii yhden tai kahden kanssa.

Mä en ole KOSKAAN nähnyt pk:n pihalla tai puistossa hoitajien tekevän kakkuja, keinuttavan tai vaikka keräilevän ötököitä. Usein kuulee vaan, että menkääpäs leikkimään meillä on aikuisten juttuja ja sit juorutaan

En ole koskaan nähnyt hoitajien antavan esim. vauhtia kiikkuvalle lapselle. Kun lapsi aikansa vinkuu päästä keinumaan, sinne kyllä nostetaan mutta sitten vauhtia ei yhtä kertaa enempää tule... " en jouda tässä passissa seisomaan"



Olen siis joka päivä tekemisissä useiden pph:ien kanssa. Tunnen siellä itseni jotenkin yli-passaavaksi äidiksi kun annan lapsilleni keinussa vauhtia.. pullamössölapsia..

Ainoa kummallinen asia on tämä ulkoilu, ja sekin vain tämän nuorimmaisen kanssa. siksi en siitä ole heille maininnut, kun ajattelin, että se on jokin periaate, että hoitajat eivät leiki lasten kanssa. ap

lapset totutetaan siihen että hoitajat vain leikkivät. Lapsia kasvatetaan om,atoimisuuteen jne jne. Ainoa poikkeus on ulkona silloin kun maa on jäässä eikä lunta ole, silloin voidaan vetää joku tervapata tai muu leikki. Lisää voitte lukea vaikka varhaiskasvatuksen oppikirjoista. lastenhoitaja

juoruaisivat pihalla ringissä, kun lapset leikkivät keskenään. Oma lapseni on ollut kahdessa eri päiväkodissa, aloitti " uransa" 1 v 2 kk:n iässä ja silloin kieltämättä pelkäsin, että häntä istutettaisiin rattaissa koko ulkoilun ajan. Mutta ei näin ollut, yleensä hän oli vauvakeinussa keinumassa (hoitaja antoi vauhtia), laskemassa pikkuisesta liukumäestä hoitajan avustuksella, tekemässä hiekkakakkuja hoitajan kanssa, talvella laskemassa pyllymäkeä jne. Eikä meidän lapsemme mitään erityiskohtelua saanut, kyllä siellä kaikki muutkin pikkuiset pyrittiin huomioimaan. Nyt lapsi on jo 4 v ja olemme vaihtaneet muuton takia päiväkotia, mutta tässä uudessakin päiväkodissa olen kiinnittänyt huomiota siihen, että hoitajat todella leikkivät pihalla lasten kanssa, vielä kertaakaan en ole nähnyt heidän siellä juoruilevan. Lastaan hakeville vanhemmille toki kerrotaan päivän kuulumiset, mutta siinä samalla yleensä annetaan vauhtia keinussa, tehdään niitä hiekkakakkuja jne.

Ei se aina ole niin, että kunnallinen on huono ja yksityinen hyvä. ;)



6

Olen hoitanut tuttavien lapsia yksityisenä perhepäivähoitajana, ilman koulutusta, mutta viiden oman lapsen tuomalla kokemuksella. Lasten kanssa olen leikkinyt aina puistossa ja kotonakin kykin lattialla niin pienten kuin isojenkin kanssa. Puistossa sitten kiikutan muittenkin, ringissä seisovien ja juoruilevien perhepäivähoitajien hoitolapsia.

Mä taas en ymmärrä miksi sen 1,5v lapsen ei voi antaa leikkiä yksin?

Mulla on kolme lasta ja kun ulkoillaan niin kuopus joka täyttää kesällä 2 leikkii aina yksin. Hän ei osaa vielä leikkiä muiden kanssa ja nauttii kun saa touhuta itsekseen.

Minä koen että tarhassa hänen ikäiselleen on jo paljon ohjattua toimintaa sisällä, lauluja, leikkejä, lukemista, jne. Sen takia en halua että häiritsevät lapsen hetkeä leikkiä yksinään. Ei se pieni lapsi koe sitä tilannetta yksinäiseksi kun ne hoitajat on siinä muutaman metrin päässä eli joku turva on lähellä. Ihan samalla tavalla kotipihassakin se kuopus leikkii yksin kun kaksi isompaa leikkii yhdessä. Saattavat olla kaikki siinä hiekkalaatikolla muttei se kuopus siltikään osallistu muiden juttuihin. itse seuraan vierestä kuinka ihana mielikuvitus kuopuksellakin jo on, kun leikkii vaikka mitä itsekseen. Minusta ainakin tuntuu että hän haluaa olla ulkona yksikseen ja tutustua maailman omalla tavallaan. Tottakai on hyvä että aikuinen on läsnä, mutta ei niihin leikkeihin tarvitse mennä. Enkä koe hyvänä että täti tarhassa tekee ne hiekkakakut vaan lapsi saa itse tehdä sitä mitä haluaa.

Annoin itse asiassa palautetta tarhaan juuri tästä kun kuulin yhden vanhemman kritisoivan. Eli sanoin että minä en halua että minun lastani aletaan leikittämään ulkona, sen pitää olla vapaata aikaa. Sitten vanhempana voi olla ohjattua toimintaa ulkonakin.

Ja mun lapsi ei ole koskaan ollut onnettoman näköinen vaikka aina onkin yksin puuhailemassa kun häntä haen.

viime syksynä oli vielä muutama uusi lapsi harjoittelemassa ennen pph:lle menoa samaisessa puistossa hoitajien kanssa. Oli kyllä tylyä teksitiä hoitajilta kun kaikki yhdessätuumin olivat samaa mieltä, että kyllä noillekin lapsille alkaa ankea arki kun hoito alkaa. Ei enää kiikuteta ja kakkuja valmiiksi tehdä.. Ne olivat kuitenkin aika pieniä lapsia kaikki.



Itse olen toimintaa vaan sivusta vielä seurannut ja pitänyt käsiä kyynärpäitä myöten ristissä, etteivät omat " joudu" perhepäivähoitajalle ensi syksynä " puolihoitoon"

eikkivät tai haravoivat valintansa mukaan. Auttaminen on eri asia, vauvakeinuun nostaminen, vahtiminen liukumäessä ei ole leikkimistä.

Istuisi rattaissa ulkoilun ajan ja katselisi kun muut touhuaa. Kukaan ei juttelisi, kantaisi sylissä keinumaan ja hiekkalaatikolle, yms. Koen että pikkuiseni olisi hyvin yksinäinen siellä. Kukaan ei voi rakastaa ja välittää lapsesta kuin äiti. Kunnioitan hoitajia ja heidän työtä, mutta heillä ei ole resursseja antaa lapselleni niin hyvää ja intensiivistä hoitoa kuin mitä lapseni saa/ansaitsee. Suukkoja, syliä ja läheisyyttä. Muuta ei 10kk mielestäni tarvi, mitä nyt äidin kanssa arjen jakamista, keinuineen ja perunankuorimisineen. :)

Koskaan ei laiskana seiso.

Itse olen ollut töissä kolmessakin eri päiväkodissa ja nähnyt lisäksi puistoissa omien lasteni kanssa ollessani tosi monenlaisia hoitajia. Enemmistö on ollut aivan ihania, tosi lapsirakkaita tyyppejä! Vaikka lasten kanssa ei jatkuvasti leikittäisikään, ollan heille läsnä paljon enemmänkin kuin mitä me äidit monesti jaksetaan olla lapsillemme. Lisäksi etenkin pienimpiä pidetään paljon sylissä, vaikka lapsia on enemmän per hoitaja kuin äideillä keskimäärin.



En ymmärrä, mistä näitä kauhuhoitopaikkoja oikein löytyy, mistä kaikkialla aina puhutaan? :( Onneksi kohdalleni ei sellaista ole vielä sattunut, ei työpaikkana eikä omien lasten hoitopaikkana.

Vierailija:

Ymmärrän kyllä, että vanhemmat lapset leikkivät ulkona keskenään eikä hoitajan tehtävä ole siellä keksiä tekemistä. Mutta entäpä nämä puolitoistavuotiaat? Miksei heidän kanssaan voisi tehdä vähän kakkuja ja keinuttaa keinussa, ym. Tuntuu niin pahalta käydä hakemassa kuopus hoidosta, kun siellä pihalla yksin istuu, isosisko käy välillä katsomassa...

Kyllä minä leikin hoitolasteni kanssa ulkona. Kiikutaan, lasketaan liukumäkeä, tehdään hiekkakakkuja, pelataan jalkapalloa, talvella lasketaan pulkkamäkeä, tehdään lumiukkoja jne. Pienimmät ovat touhussa mukana sen minkä osaavat. Minä en ole koskaan törmännyt hoitajiin, jotka eivät lasten kanssa leiki.

Jouduin hiekkalaatikollakin tutun lapselle sanomaan, ettei söis hiekkaa (pisti kauhallisen suuhun hiekkaa) ja oli siis hoidossa sillon. Hoitotäti ei juoruilultaan kerinnyt sellasiin puuttumaan.

Eli keinutan ja teen hiekkakakkuja. Mutta kun on yksin vastuussa 10-15 lapsesta niin ei voi kauheasti yhden kanssa leikkiä, kun pitää väähn väliä laskea että on koko lauma tallessa. Siis 60-80 muun lapsen joukosta katsoa että " omat" ovat näkyvillä.