Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
HS juttu: Kierotalous on rikki, Ystäväni käytti yli tuhat euroa Vintedissä
22.11.2025 |
Juttu toimittajan ystävän tuhlaamisesta Vintedissä on sangen ikävästi kätketty maksumuurin taakse.
Haluaako joku arvuutella, mistä siinä on kyse?
Onko punainen lanka se, että siinä missä ihmiset aiemmin osteli pikamuotia, samat kulutustrendit ovat nyt siirtyneet kirppiksille ja netin kiertotalouden kauppa-alustoille? Eli ostetaan vaatetta ja shoppaillaan vain, koska se on koukuttavaa, kivaa ja jännittävää? Sisäinen metsästäjä-keräilijä herää uudelleen henkiin, kun netistä voi parilla eurolla tehdä löytöjä, jotka voivat osoittautua aarteiksi?
Entä jos kukaan ei ostaisi niitä, niin minne ne joutuisivat? Chilen aavikolla on tällä hetkellä avaruuteen saakka näkyvä vuori pois heitettyä tekstiilijätettä ja vaatetta. Samalla kun vaatteiden laatu on viime vuosina heikentynyt, niitä valmistetaan paljon enemmän kuin on tarve ja hävikin kohtalo on karu.
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa on ostaa käytettyä kun muuten ne menis kaatopaikalle?
Valtio ei saa ryöstettyä riittävästi veroeuroja.
Ihme syyllistystä.
Seksibisnekseenkö nämä rahat pitäisi kantaa että hs olisi tyytyväinen? Helsingin monenkarvaisille paritteluklubeille?
Antaa ihmisten ihan itse päättää mitä rahoillaan tekevät!
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa on ostaa käytettyä kun muuten ne menis kaatopaikalle?
No tää just. Näköjään teet niin tai näin niin aina väärinpäin. Siistit kirppisvaatteet ja muut tavarat on monen pienituloisen pelastus! Aion itse vastakin ostaa enkä kyllä yhtään mieti että olisin joku vastuuton rikollinen ja huono ihminen kun niin teen.
Kun rikkaat aloittavat omien ostojensa perkaamisen ja lopettavat vaikkapa nyt ilmastokokouksiin yksityisjeteillään lentämisen, voin minäkin alkaa tutkia omaa kulutuskäyttäytymistäni koskien vieläpä sentään KIERRÄTETTYJÄ tavaroita. En todellakaan ala potea syyllisyyttä jos ostan jo jotain kertaalleen omistettua. Mä en omalla ostamattomuudellani niitä uutta halparytkyä ja kiinatavaraa ostavia massoja pysäytä. Eikä muutenkaan kiinnosta alkaa kapitalismin kiltiksi rattaaksi ostamalla vain uutta, kun pystyn kerran murto-osan hinnalla ostamaan tarvitsemani tavaran käytettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1032 euroa ja rapiat päälle. Niin paljon rahaa ystäväni hiljattain laski käyttäneensä käytettyjen vaatteiden ja tavaroiden myyntiin tarkoitettuun Vinted-sovellukseen.
Summa oli hänelle järkytys. Se oli kertynyt kuukausien kuluessa pienistä ostoista. Steve Maddenin kengät 5,84 euroa. Tuulitakki 5,32 euroa.
Ja huteja, niitä oli tullut paljon. Valtaosan tavarasta hän oli laittanut uudelleen myyntiin, mutta postikulut ja Vintedin erilaiset tarjousmekanismit huomioon ottaen uudelleenmyynnistä jäi poikkeuksetta miinukselle.
Hudit eivät tuntuneet oston hetkellä niin pahalta, koska tavaran hinta oli vain muutaman euron, ystäväni sanoi. Yhteenlaskettu totuus oli kuitenkin toinen.
Vinted on liettualainen verkkokauppayhtiö, joka pyörittää samannimistä kirpputorisovellusta. Se muistuttaa suomalaisille tutumpaa käytettyjen tavaroiden myyntipaikkaa Tori.fi:tä, mutta on paljon koukuttavampi. Sovelluksen etusivu päivittyy jatkuvasti ja algoritmi tarjoilee toinen toistaan osuvampia löytöjä juuri sinun makuusi.
Sovellusta selatessani tajuan, että tarvitsisin uudet tennarit. Villakangastakkikaan ei olisi pahitteeksi näillä keleillä.
Mikä parasta, kaikki on erittäin, erittäin halpaa.
Ostajan näkökulmasta Vintedin hinnat ovat ilo, kunhan ei haksahda ostamaan liikaa. Myyjän näkökulmasta asia on kaksipiippuinen.
Sovelluksessa kauppa kyllä käy, koska potentiaalisia ostajia on Suomen lisäksi ympäri Eurooppaa. Ainut vain, että hinnat on poljettava todella alas. Siis todella alas.
Olen myynyt satasen merkkikorkokengät viidellä eurolla. Vuosien intohimoisen kirppisharrastelun perusteella arvioisin, että perinteisellä kirpputorilla käypä hinta olisi ollut kymmenen ja kahdenkympin välillä.
Laadukas villapaita lähti liikkeelle vasta, kun laskin sen hinnaksi viisi ja puoli euroa.
Nopea kenttätutkimus lähipiirissä ja töissä paljastaa, että ilmiö on todellinen. Jos tavaran haluaa saada kaupaksi, hinta on asetettava alas, sillä joku muu myy samaa tuotetta usein vielä halvemmalla, ellei kyse ole erityisestä trendituotteesta.
Jopa Marimekon kaltaisten merkkituotteiden kohdalla tarjontaa on monesti niin paljon, että tavara ei mene kaupaksi hinnalla, jonka tuotteesta uskoisi saavansa.
Kirpputoreilla hyväkuntoinen tavara saattaa liikkua kolmasosalla alkuperäisestä hinnasta, mutta Vintedissä puhutaan kymmenestä prosentista, usein vain prosenteista.
Vinted on syntynyt ja kukoistaa ylikuluttamisen, kalliiden asuinneliöiden ja minimalismitrendien ajassa. Ihmiset haalivat tavaraa ja sitten haluavat päästä siitä eroon täyttääkseen kaappinsa uudella tavaralla.
Kun kaapit pursuavat yli äyräiden, tilaa on tehtävä hinnalla millä hyvänsä.
Vintedin suosio osoittaa, ettei hankittavan tavaran tarvitse enää olla uutta. Ostamisen nautinnon saa vaikka vanhan pizzapaketin sisällä lähetetystä käytetystä vaatekappaleesta.
Ostopäätös on tosin tehtävä nopeasti, sillä toisin kuin nettikaupoissa, perinteistä kirpputorilogiikkaa noudattaen Vintedissä on usein kutakin myytävää vaatekappaletta vain yksi.
Ota tai jätä. Jos hidastelet, joku muu ehtii nappaamaan löydön nenäsi edestä.
Väitän, että kehityskulun seurauksena on hämärtynyt tavaran todellinen arvo. Minulla itselläni ainakin on: miksi maksaisin uuden hintaa, kun saman asian voi saada paljon halvemmalla?
Pääni tuntuu menevän sekaisin. Minne katoaa 95 prosenttia vaatteen hinnasta, kun sen listaa nettikirpputoriin? Mikä on enää tavaran arvo? Onko millään arvoa?
Polkuhinnat houkuttelevat kuluttamaan enemmän ja saavat unohtamaan, että tavaran tuotantoon on käytetty iso määrä resursseja, aikaa ja rahaa.
Yksi asia on kuitenkin käynyt selväksi: jos tarvitsen jotakin uutta ja tiedän merkin ja kokoni, etsin sen Vintedistä. Hyvin todennäköisesti löydän kyseisen uudenveroisen tuotteen murto-osalla uuden hinnasta.
Mitä todennäköisimmin joku jossain päin Eurooppaa on ostanut sen uutena ja myy vaatetta nyt erinomaisessa kunnossa tai jopa laput kiinni puoli-ilmaiseksi ihan vain päästäkseen tavarasta eroon.
Suosittelen toimintatapaa jokaiselle, joka haluaa säästää rahaa. Tämä rahanarvoinen vinkki sisältää kuitenkin kaksi riskiä.
Riski yksi: Kuten muillakin kirpputoreilla, Vintedissä liikkuu huijareita. Myynnissä on Temusta ja Sheinistä tilattua ultrapikamuotia ja muuta rihkamaa. Kopioita kaupataan armotta.
Riski kaksi: Kun kirjautuu Vintediin, on mahdollista, että tulee tuhlanneeksi paljon enemmän kuin alun perin suunnitteli. Liha on heikkoa, kun vastassa on toimiva algoritmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pukeutuminen on harrastus ja vaatteita voi myös keräillä vaikka tuleville sukupolville ihan niinkuin mitä tahansa.
Kummallista moralisointia taas, kai käytetyn ostaminen on aina kestävämpää kuin uuden pikamuodin tai edes uuden merkkimuodin, jossa tonni humpsahtaa mennä nopeasti. Verhotusti kuulostaa siltä että kierrätystrendi syö kauppaa merkkiliikkeiden myynnistä jo niin että se risoo kauppiaita.
No tottakai kierrätetyn tavaran iso bisnes lisää myös uusien vaatteiden myyntiä. On helppo ostaa tavaraa,kun saahan sen kiertoon, on helppo ostaa turhaa kirppikseltä, kun on halpaa, mutta joku toinenkin on ostanut ko.tuotteen turhaan, koska se nyt on kirppiksellä ( toki.lastenvaatteita voi kierrättää monella lapsella ilman että menevät miksikään)
Ongelma on siis ihmisten holtiton suhde tavaraan ja vaatteisiin. Pitäisi käyttää loppuun,mitä ostaa ( tarpeeseen), jolloin ei toki kirppiksellekään juuri jää myytävää, mitä nyt oikeasti ne lasten vaatteet..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli tuhat euroa missä ajassa? Kuukausien kuluessa - oliko kuukausia 12 vai 3?
Alue: Aihe vapaa
Up