Virheet, jotka pilasivat asuntokaupan

Oletko kuinka seurannut tyämarkkinoita, että olisiko siellä sinulle jotain?

Yksityisen pääoman omistamat vuokratontit, kuntien ahneus, rakantamisen huono laatu ja pohjat, korkojen nousu, ymsp.

Ne on haudanneet jotain pommeja, mitkä laukeaa (maksettavaksi) myöhemmin. Ei kai kallista voi muuten naamioida halvaksi. Eikä siihen voi tietenkään sijoittaa, paitsi huijari.

Kiitos osallistujille.

Pääsin jyvälle asiasta.

ap

"Kalliit asunnot naamioitiin halvoiksi ja tonteista tehtiin orjasopimuksia. Nämä virheet turmelivat Suomen asuntomarkkinat." Tuossahan se artikkelin ydinsanoma jo on.

En silti ole täysin samaa mieltä. Nyt vain ei ole hyvä aika ostaa asuntoa, siksi kauppa ei käy. Asuntosijoittajat ovat saaneet näpeilleen, eivätkä ainakaan pue ostohousuja jalkaan, eikä kaikilla ole mahdollisuuttakaan kun ostovoima on romahtanut parin vuoden takaisen hintahulinan ansiosta.

Toki sekin on totta, että aika harva haluaa asuntoa jossa keittiö on olohuoneen yhdellä seinällä, tai eteisessä. Sellaisia yritykset nyt ahneuksissaan rakentavat koska ilman väliseiniä tekee halvemmalla.

"Vippaskonsteilla saatiin aikaan rakentamisen buumi, joka ei ollut terveellä pohjalla. Se sai ihmiset ostamaan kalliimpia asuntoja, joihin heillä olisi ollut oikeasti varaa, Metsola sanoo.

Tämä onnistui, kun Suomessa otettiin käyttöön kaikki oljenkorret, joilla kalliit asunnot saatiin näyttämään halvoilta, Metsola toteaa.

Yksi uusista innovaatiosta oli taloyhtiölainojen käyttäminen uudisrakentamiseen. Aiemmin niitä oli käytetty vain taloyhtiöiden remonttilainoina.

Taloyhtiölainojen ansiosta uudet asunnot näyttivät vanhoja asuntoja halvemmilta, vaikka ne eivät oikeasti olleet. Taloyhtiölainan ansiosta asunnon myyntihinta on edullinen, vaikka velaton kauppahinta on kallis.

Myyntihinta saattoi olla vaikkapa 120000 euroa, mutta velaton hinta 400000 euroa. Se tarkoittaa, että asuntoon liittyi 280000 euron taloyhtiölaina.

Edullista vaikutelmaa lisäsi se, että kuukausittaiset menot olivat aluksi pienet, koska taloyhtiölainaan sai muutaman vuoden lyhennysvapaan heti laina-ajan alussa."

"Taloyhtiölainat ovat yrityslainoja, ja niiden ehdot ja turva ovat heikommat kuin kuluttajien asuntolainoissa. Osakkaat myös vastaavat lainasta yhdessä.

2. Tonteista tehtiin kalliita orjasopimuksia

Virittelyn ja vippaskonstien kohteeksi joutuivat myös tontit. Ne eivät enää olleet pelkkä pläntti maata, jolle talo rakennettiin. Niistä tuli sijoitustuote.

Uudiskohteita alettiin rakentaa vuokratonteille omistustonttien sijaan. Tämä sai asunnot näyttämään halvemmilta, kun ostajan ei tarvinnut maksaa asunnon hinnassa tontista.

Vuokratontti ei sinänsä ole paha asia. Helsingissä on rakennettu kokonaisia kaupunginosia vuokratonteille. Kaupungin omistamilla tonteilla vuokrankorotukset on kuitenkin sidottu elinkustannusindeksiin, ja korotukset ovat pääosin maltillisia.

Uusien vuokratonttien omistajat ovat sen sijaan sijoitusrahastoja. Tonttien tärkein tehtävä on takoa tuottoa sijoittajille, eli tiristää taloyhtiöltä niin isoa vuokraa kuin mahdollista.

Metsolan mukaan tällaisten tonttien vuokrasopimukset sisältävät usein korotusautomaatteja. Koska taloyhtiö on naimisissa tontin kanssa, se ei voi muuttaa pois.

Osassa ehdot ovat sikamaisia. Ne ovat kuin orjasopimuksia, Metsola kuvailee.

Vuosikymmenten mittaan korkeaksi kipuava tontinvuokra painaa asuntojen arvoa alas ja vaikeuttaa myyntiä. Tästä huolimatta tonttien vuokrasopimusten ehtoja ei Metsolan mukaan yleensä esitelty asunnonostajille kauppatilanteissa.

Taloyhtiöiden vuokratonteille ei ole lainsäädäntöä, joka säätelisi vuokraehtojen kohtuullisuutta.

Rakennusfirmoilla liikaa valtaa. Sanelevat kaavoituksen, sen millaista pitää rakentaa jne. Sitten on syvärunkoisia rumia taloja täynnä pikkukoppeja joissa ei voi asua.

"LISÄÄ roihua kuumaan markkinaan toi opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017. Aiemmin he olivat saaneet asuntolisää osana opintotukea.

Isomman asumistuen ansiosta opiskelijoilla olikin yhtäkkiä varaa vaihtaa soluasunnot ja kimppakämpät kalliimpiin yksiöihin.

Etukäteen tehdyissä laskelmissa aliarvioitiin opiskelijoiden halu hyödyntää tukimuutosta ja muuttaa yksiöihin. Asumistukimenot kasvoivat selvästi enemmän kuin ennakoitiin, Lyytikäinen sanoo.

Tämän seurauksena vuokrayksiöiden kysyntä kasvoi lisää, ja se sai asuntosijoittajat haalimaan niitä entistä kiihkeämmin.

Tänä syksynä opiskelijat siirrettiin takaisin opintotuen asumislisän piiriin.

Siinäkin saatettiin tehdä virhe. Liian nopeilla edestakaisilla muutoksilla voi olla isoja vaikutuksia asuntomarkkinoille. Metsolan mielestä muutos olisi kannattanut tehdä vähitellen."