Äitini murensi itsetuntoni täysin kun olin teini-ikäinen.
Sain osakseni jatkuvaa nimittelyä ja kritiikkiä ulkonäöstäni, en koskaan päässyt kavereideni kanssa ulos kun en kuitenkaan pärjäisi kun olen vähän tämmöinen. Sain jatkuvasti rangaistuksia ja vihaa osakseni ihan pienistä asioista. Jos minulle tarjottiin jotakin asiaa ja otin sen vastaan, olin taas taas sellainen ja tällainen, niin epäonnistunut ja mitätön ihminen. Hän nolasi minua kaivelemalla yksityisiä piirrustuksiani ja puhelimeni mediaa niin paljon, etten ole enää uskaltanut piirtää sen jälkeen. Olivat minun omaa fantasiamaailmaani ja olo oli kuin uunissa grillatulla, kun ne kaivettiin/laitettiin esille väkisin. Sitten hän vielä kehtaa ihmetellä, että miksi hänellä menee huonosti. On niin sietämätön ihminen, ettei kukaan sellaista kestä huvikseen.
Kommentit (18)
Mielipuolet yrittävät aina tukahduttaa ja häivyttää uhrinsa pois.
Onneksi meillä miehillä ei ole tuollaista:) Meitä äidit pitävät suuressa arvossa ja saamme rötvätä aikuisinakin kotona ja syödä äitin tekemiä ruokia:D
Teitä naisia pidetäänkin äidinkin toimesta silmätikkuna.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi meillä miehillä ei ole tuollaista:) Meitä äidit pitävät suuressa arvossa ja saamme rötvätä aikuisinakin kotona ja syödä äitin tekemiä ruokia:D
Teitä naisia pidetäänkin äidinkin toimesta silmätikkuna.
Joo, olen aina ollut paras ja numero uuno...
Olen ollut opettajan silmätikkuna ja nolauksen kohteena mutta eipä pysty enää pelotella mua millään. Itsensähän se vaan nolas.
Oletko jotenkin saanut rakennettua itsetuntosi kohdalleen tuon jälkeen?
Samanlainen oli minun äitini, tuntui että vihasi minua, mutta taisi olla kateellinen ja mustasukkainen nuoruudestani ja kauneudestani. Nimittäin nyt, kun olen reippaasti keski-iän ylittänyt, ylipainoinen ja monen lapsen äitinä väsynyt ja kulunut, pitää minua ilmeisesti vertaisenaan. Enää ei arvostele kaikkea tekemisiäni ja sanomisiani, vaan kohtelee lähes kuin ihmistä..
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa, minulla aika samanlaisia kokemuksia. Nykyään pidän aika harvoin yhteyttä, kun on edelleen ilkeä ja tapaamiset ahdistaa.
Älä tapaa! Välit poikki ja löydä oma voimasi!
Vierailija kirjoitti:
Oletko jotenkin saanut rakennettua itsetuntosi kohdalleen tuon jälkeen?
Sitä ei moni tiedä.
Otsikon nähdessäni luulin, että antoi heppalehtesi pois, mutta olikin näköjään oikeasti k u sipää äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa, minulla aika samanlaisia kokemuksia. Nykyään pidän aika harvoin yhteyttä, kun on edelleen ilkeä ja tapaamiset ahdistaa.
Älä tapaa! Välit poikki ja löydä oma voimasi!
Silloin kun oma voima on aina löytynyt, olen saanut eniten negaa osakseni, joka kerta.
Et ole ainoa joka sai vihat niskaansa. Oli törkeää käytöstä "äideillä".
Vierailija kirjoitti:
Otsikon nähdessäni luulin, että antoi heppalehtesi pois, mutta olikin näköjään oikeasti k u sipää äiti.
Juu, näitä riittää. Usein ihmettelen, mikä naisia vaivaa.
No ei meidän äiti kyllä todellakaan tuollainen ollut, mutta minä olenkin mies:D
Meihin paremman sukupuolen lapsiin äidit kyllä suhtautuvat hyvin suopeasti:)
Minullakin sama. Olen joutunut myöntämään, että äitini on narsisti ja lisäksi kateellinen omalle lapselleen. Miksi tuollaiset ihmiset edes hankkivat lapsia.
Ongelman juurisyy: Narsisti, persoonallisuushäiriö.
Lukaisepas redditistä raisedbynarcissist -ryhmää niin löydät sieltä tuhansia samanlaisia kokemuksia muilta narsistien uhreilta.
Ratkaisu: välit poikki, pysyvästi.
Otan osaa, minulla aika samanlaisia kokemuksia. Nykyään pidän aika harvoin yhteyttä, kun on edelleen ilkeä ja tapaamiset ahdistaa.