Miksi sokerikko ja kermakko on niin tärkeitä?

Kelle?

Kyllähän sitä kerman ja sokerin kanssa syö vaikka hevosen peskoo, sanoi Näsin Kustaa kun tytär mämmiä pöytään toi

No ei ne lopulta ole. Kermakko niin pieni että jatkuvasti saa täyttää. Ja kapineita kaipaa korkeintaan fiiniin juhlapöytään pari kertaa elämässä.

Ei ole. Kermaa ei käytetä ja hienosokeria on muovikipossa.

 Ennen olivat tärkeitä vieras pöydässä. Eivät kaataneet kaffiinsa liikaa kermaa ja sokeria. Kalliita aineita kun olivat, kuten kahvikin. 

Jos kattaa nätit kahvikupit, on maito- tai kermapurkki pöydässä aika pölvästin näköistä, suorastaan rahvaanomaista.

Vierailija kirjoitti:

No ei ne lopulta ole. Kermakko niin pieni että jatkuvasti saa täyttää. Ja kapineita kaipaa korkeintaan fiiniin juhlapöytään pari kertaa elämässä.

Kermaa laitetaan kahviin vain pieni tilkka. Miten paljon teillä oikein lotrataan, jos nekkaa pitää täyttää jatkuvasti? Ei kermalla tehdä lattekahvia.

Ennen kuului asiaan, että kahvipöydässä oli sokerikko ja kermakko. Ne olivat yleensä aika pieniä astioita, eikä kermaa siis sopinut lurauttaa kahviin kuin pieni tilkka. 

Mummollani oli hopeiset kermakko ja sokerikko. Lisäksi hänellä oli kristallisia tarjoiluastioita, hopea-aterimia, kristallikruunuja, arvokas porsliiniastiasto yms. 

 

Tärkeitä kenelle?

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuului asiaan, että kahvipöydässä oli sokerikko ja kermakko. Ne olivat yleensä aika pieniä astioita, eikä kermaa siis sopinut lurauttaa kahviin kuin pieni tilkka. 

Mummollani oli hopeiset kermakko ja sokerikko. Lisäksi hänellä oli kristallisia tarjoiluastioita, hopea-aterimia, kristallikruunuja, arvokas porsliiniastiasto yms. 

 

Mitä mummon aterimet tähän kuuluu? Tai valaisimet? 

Kerrotko ap ensin oman mielipiteesi, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuului asiaan, että kahvipöydässä oli sokerikko ja kermakko. Ne olivat yleensä aika pieniä astioita, eikä kermaa siis sopinut lurauttaa kahviin kuin pieni tilkka. 

Mummollani oli hopeiset kermakko ja sokerikko. Lisäksi hänellä oli kristallisia tarjoiluastioita, hopea-aterimia, kristallikruunuja, arvokas porsliiniastiasto yms. 

 

Mitä mummon aterimet tähän kuuluu? Tai valaisimet? 

 

Ne mummon aterimet ja valaisimet ovat samaa sarjaa sokerikkojen ja kermakkojen kanssa. Eli sellaisia esineitä, joilla on ollut kiva hienostella ja varsinkin on ollut tärkeää, että vieraat huomaavat ne.

Lampun tarkoitus on tuoda valoa. Ei olla näkyvissä vieraille. Outoa ajattelua. Taidat olla tosi kaukana näistä esineistä, kun rinnastat ja pitänyt jonkinlaisina statussymboleina. 

 

Ei tarvitse mennä mummon tavaroihin (en ole isoäiti), mutta onhan noita hopeisia aterimia tullut hankittua. Vieraille emme niitä esittele. Jouluna katetaan. Valaisin on ihan normijuttu, olkoonkin kristallia taikkaditten designia (molempia löytyy). Ei näillä hienostella. Nämä näin esimerkkinä. Kaikki ei ole kaikilla Ikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuului asiaan, että kahvipöydässä oli sokerikko ja kermakko. Ne olivat yleensä aika pieniä astioita, eikä kermaa siis sopinut lurauttaa kahviin kuin pieni tilkka. 

Olettaisin että ap:n kysymys koski nykyaikaa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuului asiaan, että kahvipöydässä oli sokerikko ja kermakko. Ne olivat yleensä aika pieniä astioita, eikä kermaa siis sopinut lurauttaa kahviin kuin pieni tilkka. 

Olettaisin että ap:n kysymys koski nykyaikaa 

 

Saa ne kahvikupit nytkin kattaa, varsinkin jos ei ole kyse arkikattauksesta. Ymmärrätkö? Ei pyhäkattauksesn kuulu Teema-mukit olkenkaan.

Perinteinen vanha kermakko on yleensä ihanan siro ja kauniisti muotoiltu. Kermaa ei tosiaan kaadettu kahviin kuin pieni loraus, joten pieni koko on perusteltu. Nykyäänkin kermakolle ja sokerikolle on paikkansa juhlakattauksessa. Maitotölkki ja sokeripussi eivät ole kovin tyylikkäitä kahvipöydässä.