En ymmärrä vanhempia jotka eivät osaa kasvattaa lapsistaan hyviä sisaruksia toisilleen

On olemassa myös lapsia, joita ei vain pysty kasvattamaan rakastaviksi sisaruksiksi.

Veljeni on tällainen. Kun hän oli pieni, kaikki meni ihan hyvin. Sitten joskus noin 5v alkoi outo oireilu. Silloin alkoi myös sisarusten nälviminen ja ilkeily, mitä vanhempani kyllä yrittivät suitsia. Sama meno oli koulussa. Veljeni kiusasi muita, kunnes pääsi valittamaan opettajalle. Lopputuloksena kukaan ei halunnut olla veljeni kanssa tekemisissä ja tilanne paheni entisestään.

Nyt kun olemme kaikki melkein nelikymppisiä, veli pommittaa siskoamme ja tämän miestä mitä käsittämättömämmillä ilkeilyviesteillä. On lähettänyt myös vanhimmalle siskonlapselleni haukkumaviestejä siskostani ja hänen miehestään. Sanalla sanoen aivan k*sipää ja onnistuu vielä valehtelemaan itselleen että hän on oikeassa. Tehtaili myös aiemmin lastensuojeluilmoituksia ihan ilkeyttään.

Siskoni on harkinnut jo vuosia rikosilmoituksen tekemistä, mutta pelkää että tilanne pahenee siitä entisestään. Kukaan ei tiedä miksi siskomme on valikoitunut kohteeksi. Hän on yleisesti ottaen aika introvertti, mutta ystävällinen ja ajattelevainen. Minä tai toinen veljemme olisi kohteena huomattavasti ymmärrettävämpi. Me kaikki muut tulemme hyvin toimeen ja meidät on kasvatettu samalla tavalla, joten sanoisin vian olevan tuossa yhdessä.

Vanhempi sisarus pilkkaa nuorempaa huonosta koulumenestyksestä ja tekee hänestä pilkkalauluja, joita soittaa kitaralla. Aika rajalliset keinot meillä vanhemmilla on.