Minkälainen olisi Stalinin ja Putinin käymä keskustelu?

Paikka: Hämärä, tyylitelty neuvostoaikainen kabinetti, jossa on karttoja, valokuvia ja poliittisia symboleja. Pöydän ääressä istuvat Josef Stalin ja Vladimir Putin.

Stalin:

Katsoo Putinia tiukasti.

Sinä et ymmärrä, Vladimir. Johtaminen ei ole pelkkää voimaa tai kansallista ylpeyttä. Se on ideologiaa, maailmankatsomusta. Se on luokkataistelua, proletariaatin valtakunnan rakentamista. Sinä sen sijaan ratsastat vanhoilla kansallisilla myyteillä ja konservatiivisilla rituaaleilla. Se on pelkkää ulkokuorta, jolla peität heikkoutesi.

Putin:

Hymyilee hieman, ei hätkähdä.

Josef, maailma muuttuu. Neuvostoliitto oli aikansa tuote, mutta nykyajan Venäjä tarvitsee vahvan kansallisen identiteetin. Ei ideologisia unelmia, vaan käytännön valtaa ja vakauden ylläpitämistä. Sota, johon uskot, on vaihtunut informaatiosotaan ja talousmaailman valtataisteluun.

Stalin:

Informaatiosotaa? Taloutta? Sinun pelikirjasi näyttää mielestäni enemmän fasistiselta kuin sosialistiselta. Kansallismielisyys ja oikeistojohtajuus ovat valheita, joilla peitetään porvarillinen itsekkäisyys. Sellaiset johtajat sortuvat kuin Hitler ennen sinua.

Putin:

Katsoo hetken vakavana.

Ei, minä en halua maailman vallankumousta, vaan Venäjän palauttamista suurvallaksi. Se vaatii kovuutta, mutta myös neuvokkuutta. Minä en usko pelkkään terroriin kuten sinä, vaan pehmeään kontrolliin. Ei kaikkia tarvitse murskata, vaan monet voi saada palvelemaan valtiota.

Stalin:

Puristaa nyrkkiään pöytään.

Pehmeä kontrolli on heikkoutta. Vain pelolla saa aikaan vallan. Sinun tapaasi johtaa on vaarallinen. Jos joskus olet minun viholliseni, älä erehdy: minä murskaan sinut, kuten murskasin kaikki toiset.

Putin:

Lyö rystyset yhteen rauhoittavasti.

Josef, me molemmat tiedämme, että valta ei ole ikuista. Mutta keinoissa on eroa. Minä uskon siihen, että hallinto voi olla tehokas ilman jatkuvaa terroria. Ja ideologia? Se voi olla joustava, jos sillä saa kansan taakseen.

Stalin:

Hymyilee kylmästi.

Joustavuus on petos. Mutta katsotaan, kuka historiassa jää elämään kovuus vai kompromissit.