Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teinipoika on melkein aina yksin vapaa-ajalla
17.03.2025 |
Alan olla huolissani ysiluokkalaisesta pojastani, joka on koulun lisäksi oikeastaan koko ajan yksin kotona. Olen jutellut sekä lapsen itsensä että opettajien kanssa ja mitään kiusaamiseen viittaavaa ei ole tiedossa. Myös välitunnilla on muiden poikien kanssa porukassa, ei yksin.
Poika on fiksu, rauhallinen ja introvertti. Ollaan pienestä asti viety harrastuksiin ja kerhoihin mutta ei innostu mistään. Kavereita on ollut päiväkodissa ja alakoulussa, mutta ei hyviä ystäviä. Ei pidä esim. yhteyttä yhteenkään alakoulun aikaiseen kaveriin vaikka asuvat lähellä.
Toisaalta on helpotus ettei hillu kaupungilla tai kokeile päihteitä, mutta ei minusta koko teini-ikä voi kotonakaan kulua. Pelaa paljon koneella jossa jotain tuttavuuksia, itse kyllä rajoitan pelaamista mitä pojan isä ei jaksa tehdä.
Käyn pojan kanssa lenkillä, leffassa ja syömässä mutta eihän se ole sama kuin omanikäisten seura. Onko kokemuksia, mitä tässä voi tehdä vai voiko mitään? Vai onko joku tosiaan niin introvertti että on tyytyväinen noin? Poika vaikuttaa suht tyytyväiseltä, toki teinimäisen vetämättömältä.
Kommentit (7)
Anna pojan olla. Mulla oli samanlainen teinipoika. Tuli mun kanssa elokuviin myös;) pelasi ja joskus harvoin näki kaveriaan. Lukiossa oli vähän enemmän tekemisissä kaveriporukan kanssa, mutta aika paljon edelleen kotona. Muutti armeijan jälkeen toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja sen jälkeen ei oo juuri näkynyt - käy ehkä kerran parissa kuussa.
Löysi vihdoin kai omanlaisiaan kavereita opiskelualaltaan, on aina menossa. Aika aikaa kutakin. Minäkin yritin houkutella harrastuksiin, mutta ylä-asteella lopetin kun ei häntä oikeesti kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari vuotta sitten olin Ap:n kanssa samassa tilanteessa, eli huolissani introvertista teinipojasta, joka viihtyi mielestäni liikaa yksin.
Nykyään on lukiolainen, jolla on ihan kiva kaveriporukka. Edelleen viihtyy paljon kotona omien sisarusten kanssa, mutta nyt on jo enemmän myös kaverimenoja. Tämän kokemuksen perusteella sanoisin, että niin kauan kun poika vaikuttaa itse tyytyväiseltä, anna hänen elää elämäänsä kuten haluaa. Myös pelata, jos se ei häiritse koulua.
Nyt minulla on sitten saman ikäinen teinityttö, jonka touhu vastaa isoveljensä touhuja samanikäisinä. Enää en ole huolissani, annan heidän nauttia elämästään omalla laillaan, vaikka se ei vastaa minun käsitystä teini-iästä.
Minä olin samanlainen lukioiässä 80-luvulla, koska ei ollut kavereita koulun ulkopuolella. Ihan normaali minusta on tullut. Olen koulutettu, on vaimo ja lapsia.
Pojalle parasta olisi löytää tyttö seurustelua varten, ehkä sen avulla saisi kavereitakin.
Suosittelen silti jotain sosiaalista harrastusta, jossa on livekontaktit, pelkkä pelaaminen on huono tilanne. Tuon ikäiset eivät kykene itse arvioimaan, mikä on hyväksi tai pahaksi kehitykselle. Yritä puhua hänen kanssaan, mikä harraste kiinnostaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna vaan olla, jos poika on itse tyytyväinen tilanteeseen eikä kaipaakaan seuraa. Ei kaikkien tarvitse olla samanlaisia ja mahtua samaan muottiin. Pakottaminen muuttumaan toisenlaiseksi aiheuttaa hänelle vain stressiä ja ahdistusta.
Alue: Aihe vapaa
Jos on elämäänsä tyytyväinen noin niin anna olla , mutta jos kokee yksinäisyyttä niin etsikää ratkaisuja yhdessä. Introvertti tarvitsee omaa rauhaa, niin jaksaa sosiaalisia tilanteita koulussa.