Lue keskustelun säännöt.
Miten koirarotu yleensä valitaan?
25.02.2025 |
Joillakin on aina samaa rotua oleva koira, joillakin aina erilainen, ja joillakin on vain yksi koira eikä uutta enää tule?
Millähän perusteella nämä valinnat tehdään?
Kommentit (21)
Itse valitsin sen mukaan mikä rotu on minulle tuttu lapsuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä surffataan simona koirasivustoja ja etsitään erikoisin ja harvinaisin rotu. Sitten julistetaan suureen ääneen kuinka se on just sopiva meidän elämäntapaan ja vaikka onkin vaativa rotu niin aivan ihanan sporttinen ja lojaali. On myös älykkäämpi kuin renkaiden läpi hyppivä hylje.
Sitten siitä maksetaan älytön summa ja odotetaan kolme vuotta. Kasvattajalta saadaan kuitenkin viallinen yksilö jota saa käyttää ensimmäisen vuoden yhtenään eläinlääkärillä. Vähän tämän jälkeen lutuinen ja lapsirakas koira syö naapurin Hillevin ja joudutaan lopettamaan.
Rodun valitseminen oli yllättävän vaikeaa! Varsinkin jos on useampi mielipide. Minä olisin ottanut lapsuudesta tutun rodun, mutta se olikin miehelle ehdoton ei.
Sitten piti vain alkaa perkaamaan rotuja. Koko, ulkonäkö, luonne, ominaisuudet, saatavuus jne. Tuntui kyllä siltä, että kaikissa roduissa on jokin vika!
Katsoin mitä oli tarjolla, varmistin ettei ole älyvapaa rotu, ja ostin. Ihana veijari tuli !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan kuten autokin - värin perusteella.
Minulla oli ehtona se, että koiran pitää ehdottomasti olla viisas, ei mikään namun ja pallon perässä namupaloja hiomava elohiiri. En halunnut pientä koiraa, vaan ison. Äly ja luonne ratkaisi. Ja kyllä, on ollut monta samanrotuista putkeen, nyt on rinnalla toinenkin rotu ja huomaa kyllä että eipä se äly ole sama kyllä tuolla toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rodun valitseminen oli yllättävän vaikeaa! Varsinkin jos on useampi mielipide. Minä olisin ottanut lapsuudesta tutun rodun, mutta se olikin miehelle ehdoton ei.
Sitten piti vain alkaa perkaamaan rotuja. Koko, ulkonäkö, luonne, ominaisuudet, saatavuus jne. Tuntui kyllä siltä, että kaikissa roduissa on jokin vika!
Kaikissa koiraroduissa on vika: ovat kaikki koiria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se otetaan mikä sopii omaan elämäntyyliin ja harrastuksiin. Kai joku valitsee ulkonäönkin perusteella. Toivottavasti ihmiset tajuaisivat, että rotujen sisällä on vaihtelua ja koulutus ratkaisee paljon. Eli se rotu ei todellakaan ole ainoa koiran luonnetta määrittävä tekijä.
Ekat koirat kun tuli, niin taisi tärkeimmät kriteerit olla sopiva koko, sitten ulkomuoto (ei esim. mitään pitkä- tai silkkiturkkista) ja muut rotuominaisuudet oletusarvolla että olis sitten tietyn luonteinen. No kaks saman rotuista oli, ihan erilaisia keskenään .-).
Nykyinen koira on rescue, ja siinäkin ratkaisi koko ja näkö. Ja yks ratkaiseva piirre on korvat, haluan että on pystyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitsin somaliannoutajan. Ei tee mitään, makaa vain. Sitten kiukuttelee, jos ei ole tarpeeksi herkkuruokaa tai leluja.
Erilaiset rodut kaipaavat erilaisia aktiviteetteja, eli lähden siitä mitä itse olen valmis touhuamaan koiran kanssa. Kaupunkiin en ole valmis ottamaan isoa koiraa pas..kan keräämisen takia, enkä mitään rotua, joka on altis haukkumaan paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kriteereinä olivat: koiran rotu, koko, kiltti luonne, sukupuoli, ei metsästysviettiä, ei aluskarvan lähtemistä eikä joka päivä 15 kilometrin lenkkiä. Oli hyvä valinta.
Rodulle tyypillisten ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen pohjalta ja millainen elämä on tarjota sille koiralle.
Käyttölinjainen vai näyttelykoira (käyttölinjaiset vähintäänkin harrastaviin koteihin tai ihan töihin, esim paimentamaan, metsästykseen, laumanvartijoiksi jne.)
Turkkiroduilla pitää huomioida myös tarve säännölliselle turkin hoidolle ja trimmaukselle.
Omat kyvyt ja taidot koiran kouluttajana kannattaa toki arvioida myös realistisesti ja miettiä, pärjääkö vaikkapa alkukantaisen rodun kanssa jolla ei ole kauheasti miellyttämisenhalua.
Taipumus haukkumiseen, kaikki rodut ei sovi senkään puolesta kerrostaloon.
Joillain roduilla myös enemmän sairauksia, ja on todennäköisempää joutua makselemaan kalliita eläinlääkärikuluja.
Meillä on kääpiövillakoira. Kriteereinä oli, että pitää olla pieni, sopia allergiaperheeseen, jaksaa lenkkeillä pidempiäkin lenkkejä ja olla melko helposti koulutettava.
Saman rodun sisällä on luonne-eroja kuitenkin. Meille osui rauhallinen herkkis, joka on ottanut aika rennosti tämän elämän. Moni tietämäni villakoira on vilkkaampi ja aktiivisempi. Mutta meidän koira sopii kyllä täydellisesti meidän perheeseen.
Otetaan kotia tarvitseva, jos se itkee perään.
No Suomen suosituin koirarotu on labbis.
Ulkonäkö ja luonne