Näen usein vanhan opettajani ja tekisi mieli jutella hänelle enemmän

Olin just tulossa sanomaan että olis kans kiva jutella kun joskus noihin törmää mutta sitten luinkin aloitusviestin. Oletko varma että opettaja ylipäätänsä muistaa sinua? Voihan noista lapsuudentraumoistakin avautua kelle haluaa mutta tuossa pitäisi kyllä osata lukea ihmistä ja tilannetta aika hyvin että olisko se opettajalle ok vai ajatko molemmat vain kiusalliseen tilanteeseen

Millä tavalla sitten käyttäydyit? Ope ala- vai yläkoulusta?

opettaja ei ole ilmainen terapeuttisi.

Vierailija kirjoitti:

opettaja ei ole ilmainen terapeuttisi.

Samaa mieltä mutta kyllä tuollaisen keskustelun voi periaatteessa vetää myös ihan aikuismaisesti ja neutraalisti jotenkin tyyliin kiitos hyvästä opetuksesta, oli vaikeeta aikaa mulle ja siksi tein asioita x ja nykyään menee hyvin tms. Mutta mikään ripustautuva traumojen kaataminen opelle joka ei edes muista koko oppilasta olis paha. Riippuu mitä ap meinaa

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla sitten käyttäydyit? Ope ala- vai yläkoulusta?

Olin täysin rajaton.

Piereskelin ja samalla masturboin vaikka kesken oppitunnin. Se oli kiihottavaa, varsinkin kun työnsin sormet (huom: opettajan) tiukkaan perseeseeni.

Kerran innostuin niin, että luokan jännäpojat työsivät sinne piitoheittimen.

Vierailija kirjoitti:

Olin just tulossa sanomaan että olis kans kiva jutella kun joskus noihin törmää mutta sitten luinkin aloitusviestin. Oletko varma että opettaja ylipäätänsä muistaa sinua? Voihan noista lapsuudentraumoistakin avautua kelle haluaa mutta tuossa pitäisi kyllä osata lukea ihmistä ja tilannetta aika hyvin että olisko se opettajalle ok vai ajatko molemmat vain kiusalliseen tilanteeseen

Kyllä olemme jääneet muutamia kertoja jutulle hänen kannssaan. Muutin muutama vuosi sitten sattumalta hänen  lähelle perheeni kanssa. 

Olemme jutelleet ihan nykyasioita, eikä juttelu ole ollut vaivaannuttavaa. Välillä olemme jutellut vanhoja pinta puolisesti. Kovin aina hyvälle mielelle tulee hänen kanssaan jutellessa. :) Mietin vain, että muistaako hän minun silloisia ongelmia vai ei..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

opettaja ei ole ilmainen terapeuttisi.

 

Samaa mieltä mutta kyllä tuollaisen keskustelun voi periaatteessa vetää myös ihan aikuismaisesti ja neutraalisti jotenkin tyyliin kiitos hyvästä opetuksesta, oli vaikeeta aikaa mulle ja siksi tein asioita x ja nykyään menee hyvin tms. Mutta mikään ripustautuva traumojen kaataminen opelle joka ei edes muista koko oppilasta olis paha. Riippuu mitä ap meinaa

 

Tässä oli hyvä neuvo. Jotain tällaista hain. Toisaalta, en tiedä kannattaako asiaa nostaa jalustalle. Kauheasti mietin, että mitä hän minusta miettii. Ap

No, hän miettii mitä sinä hänestä aattelit. Ihmisiä ollaan.

Kahden yläasteen opettajan kanssa pidetään yhteyttä puhelimella silloin tällöin, vaikka pääsin koulusta jo vuonna -80.  Viimeksi toisen tavannut joskus 10v sitten.  Enempi muistellaan yhteisiä viikonlooun metsästysreissuja jo yla-aste aikana.  Vaikka oltiin kavereita viikonloppuna niin kouluaikana oli kuri kohdallaan ja tuli jälki-istuntoakin.

Ap, opettajasi on vuosien varrella nähnyt ja kokenut monenlaista eikä hän sinun muinaista käytöstäsi mieti. Hän ymmärtää eri kehitysvaiheita ja on varmasti ilahtunut nähdessään, että sinulla menee hyvin. Et varmasti ole ollut ainut oireileva oppilas. Kyllä opettaja on voinut jopa tietää tai arvata oireilusi syyn. Älä turhaan enää moista murehdi. 

Vierailija kirjoitti:

Ap, opettajasi on vuosien varrella nähnyt ja kokenut monenlaista eikä hän sinun muinaista käytöstäsi mieti. Hän ymmärtää eri kehitysvaiheita ja on varmasti ilahtunut nähdessään, että sinulla menee hyvin. Et varmasti ole ollut ainut oireileva oppilas. Kyllä opettaja on voinut jopa tietää tai arvata oireilusi syyn. Älä turhaan enää moista murehdi. 

Tämä oli tosi hyvin sanottu. Varmasti juurikin näin. Kerroit, että sinulla on perhekin, eiköhän vanha ope ole iloinen kun huomaa, että sulla menee hyvin.