Lue keskustelun säännöt.
Väsyttää ja itkettää
13.09.2024 |
Taas näitä päiviä.. Rankka työviikko takana, hälinää, vastuuta, painetta, kiirettä. Mokiakin. En vaan pysty kaikkeen. Negatiivisia ajatuksia itsestä kun en riitä. Oma vapaa-aika mennyt vaan levätessä, en ole jaksanut liikkeelle vaikka yleensä harrastan liikuntaa. Sekin ärsyttää kun jää oma elämä elämättä. Koen olevani ruma, läski, huono, en osaa/jaksa pitää ihmissuhteita yllä, olen epäonnistuja monessakin mielessä, yksinäinen ja outo. Miten helvetissä taas saan itseni viikonlopun aikana kasaan että jaksan ens viikon..
Kommentit (9)
Aamulla lähdet lenkille. Lenkin jälkeen teet hyvää ruokaa. Syöt rauhassa ja kuuntelet kaunista musiikkia tai luet kiinnostavaa kirjaa. Iltapäivällä käyt uudestaan lenkillä. Teet hyvää ruokaa illaksi. Syöt ja rauhoitut. Menet ajoissa nukkumaan. Seuraavana päivänä sama. Sitten heräät pirteänä maanantaina töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän lisäksi vielä se että kun on ihan rikki ja väsynyt, niin alkaa vertaamaan itseä muihin. Tulee vielä paskempi olo..
Voi surku. Itsellä kiperä viikko takana, löysin ihanan kampaajan ja rentouduin. Vähä ruokaa ja nyt tiskit pyörimässä.
Täytyy löytää oma tapansa rentoutua ja nauttia siitä mitä on. Meillä on paljon, mutta emme aina muista arvostaa sitä.
Samat fiilikset, ollut jo vuosia. Syö aika huolella elämästä merkityksellisyyden ja ilon. Että miksi ylipäätään jatkaa tällaista paskaa vuodesta toiseen, eihän tässä ole järjen häivää!
Vähennä kuormaa. Älä ota niitä menoja liikaa. Joku raja. Setvi mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ylimääräinen. Kotonakin voi tehdä paljon ja lenkillä. Ei kai ihme kun on perjantai että väsyttää. Muutkin voi olla sekaisin tai väsyttää tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole huono tai l*ski. Oot hyvä. Ajattele hyviä puolia ja kiitollisuuden aiheita. Muillakin on omat vikansa.
Olet polttanut itsesi loppuun. Nyt on viimeinen hetki muuttaa se, mikä sen on aiheuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein kuin mun suusta! :D Hei, palautumisessa on oman kokemuksen mukaan kyse siitä että saa irrotettua itsensä siitä arjesta pois. Ei tarvii lähteä palmujen alle ulkomaille, riittää että teet jotain mielekästä ja tavallisuudesta poikkeavaa että aivot saa muuta ajateltavaa. Mä esim kävin leffassa pitkästä aikaa, se jo teki tosi paljon! Ja ei mitään suorittamista vklopulle, vaan pitää tehdä just sitä mitä tekee mieli tai olla tekemättä. Mutta pelkkä joutilaisuus ei palautumiseen riitä vaan lisäksi pitää olla jotain aktiivista mielekästä tekemistä. Joskus pitää mennä mukavuusalueen ullopuolelle ja laittaa itsensä likoon. Siellä se kasvu ja kehitys tapahtuu. Sitten on taas kiva palata arjen rutiineihin.
Et ole ollenkaan ainoa joka tuntee noin. Teksti voisi olla alusta loppuun omalta näppikseltäni.