Murteet on olemassa vain vierasperäisten kirjainten kuten D välttelemiseksi
Mitään muuta virkaa murteilla ei ole eikä tule, kuin se, että maalaisjuntit eivät ole olleet kyvykkäitä sanomaan niinkin vaikeita kirjaimia kuin B, D, tai G.
Jouvun > JouDun
Lähären > LähDen
Käressä > KäDessä
Saahaan > SaaDaan
Tiärän > TieDän
jne jne.
En ole ikinä ymmärtänyt miksi tällaista vajaata puhevikaisuutta pitäisi jotenkin koko maan vaalia ja kunnioittaa? Eikö pitäisi ennemminkin tarjota puheterapiaa?
Kommentit (10)
Niin oletko koskaan tutustunut siihen miten Suomen kirjakieli on muodostunut, eli muodostettu?
Vierailija kirjoitti:
Niin oletko koskaan tutustunut siihen miten Suomen kirjakieli on muodostunut, eli muodostettu?
No ei ainakaan murteista.
Kotus: "Suomen kirjakielen historia alkaa 1540-luvulta, jolloin painettiin ensimmäiset suomenkieliset kirjat: Mikael Agricolan Abckiria (1543), Rucouskiria (1544) ja Se Wsi Testamenti (1548). Suomennoksissaan Agricola otti mallia lähdekieltensä ruotsin, saksan ja latinan oikeinkirjoituksesta."
Turussa ei ainakaan vältellä kirjaimia, vaan lyhennellään sanoja.
Mummojen suusta murteet on ymmärrettäviä, mutta jos on nuori ihminen, niin kieltämättä on aika huvittavaa, jos hän ei lainkaan tiedosta kuulostavansa ihan 8-kymppiseltä tai vaihtoehtoisesti jotenkin heikkolahjaiselta, jos yleisemmässä yhteydessä pajattaa menemään jotain tosi leveää maalaismurretta. Kyllähän siellä omalla kylällä on varmasti kiva tuntea yhteenkuuluvuutta käyttämällä omia itsekeksittyjä sanoja ja väännettyjä persoonapronomineja, mutta jos puhuu esim. koko maan laajuiselle yleisölle, on vaikea ymmärtää, miksi henkilö valitsee itselleen selvän mainehaitan toitottamalla miesietä tai eherontaharon-väännöksiä. Yksi sivistyksen mittari on toimia tilanteen vaatimalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin oletko koskaan tutustunut siihen miten Suomen kirjakieli on muodostunut, eli muodostettu?
No ei ainakaan murteista.
Kotus: "Suomen kirjakielen historia alkaa 1540-luvulta, jolloin painettiin ensimmäiset suomenkieliset kirjat: Mikael Agricolan Abckiria (1543), Rucouskiria (1544) ja Se Wsi Testamenti (1548). Suomennoksissaan Agricola otti mallia lähdekieltensä ruotsin, saksan ja latinan oikeinkirjoituksesta."
Suomessa puhuttiin ainostaan murteita, tollo.
Vierailija kirjoitti:
Turussa ei ainakaan vältellä kirjaimia, vaan lyhennellään sanoja.
Kyllä vältellään. "Meirä? Voira?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin oletko koskaan tutustunut siihen miten Suomen kirjakieli on muodostunut, eli muodostettu?
No ei ainakaan murteista.
Kotus: "Suomen kirjakielen historia alkaa 1540-luvulta, jolloin painettiin ensimmäiset suomenkieliset kirjat: Mikael Agricolan Abckiria (1543), Rucouskiria (1544) ja Se Wsi Testamenti (1548). Suomennoksissaan Agricola otti mallia lähdekieltensä ruotsin, saksan ja latinan oikeinkirjoituksesta."
Suomessa puhuttiin ainostaan murteita, tollo.
Jotkut on jääneet sinne 1500-luvulle...
D-äänne on suomen kielessä ortografinen laina. Googlaa, mitä se tarkoittaa, en jaksa selittää. Kun puhutaan, ei vältellä kirjaimia, vaan äänteitä.
No voi sentään. Eikö ap ymmärrä äidinkielistä puhetta?
Vai onko äidinkielesi venäjä. Monella persulla on.
Niin no, siihen on syynsä, miksi esim. poliitikot puhuvat yleiskieltä. Uskottavuus.