Yritätkö koskaan "ohjata" lastasi johonkin tietyn ammatin pariin, vai
saako lapsesi oikeasti päättää itse mikä hänestä tulee?
Entä jos lastasi ei kiinnosta yläasteen jälkeen mikään, mitä sitten?
Kommentit (5)
että pidän selvyytenä lapsen menemistä yliopistoon, olisin todella pettynyt ellei näin tule käymään. ammatin saa valita omien taipumusten mukaan, kunhan olisi korkea koulutus kuitenkin.
Mä en usko sen kantavan kovin pitkää hedelmää, että vanhemmat ohjaavat lastaan jollekin tietylle uralle. Muutaman ikäiseni tiedän, joilla on kotona ollut tuollainen mentaliteetti ja sitten elämä menee kokonaan uusiksi joskus kolmekymppisenä kun uskaltaa seistä omilla jaloillaan eikä tukeutua vanhempiinsa. Moni lähtee melkoisen kriisin kautta uudelleenkoulutukseen.
Toki vanhempana sen voin vaatia, että johonkin kouluun on mentävä ja jos ei ole kykyä kouluun, niin sitten töihin.
Arvostan käsityöammatteja korkealle. muutama vuosi vielä aikaa harkita..
Itse lapsi haluaa (tässä vaiheessa) poliisiksi. Hyvä ammatti sekin.
lapselleni ammattia, jonka hän itse valitsee ja jossa hän viihtyy ja pystyy toteuttamaan itseään. Tietysti toivon myös, että hänen valitsemallaan alalla on myös töitä tarjolla. Itselläni on akateemisen koulutuksen lisäksi myös muita ammatteja ja silti olen tällä hetkellä työtön, se ei tietenkään ole kivaa.
lapset haluaa palomieheksi ja kissojenhoitajaksi ja saavat vielä jonkun aikaa haluta ihan rauhassa
jos lapsilla ei ole mitään omia toiveita ysin jälkeen niin koetan potkia lukioon tai kymppiluokalle tai johonkin, en halua että jäävät kotiin makaamaan.