Pariskunnat jotka ns kasvoitte erilleen ja erositte, miten se tapahtui. Mitkä asiat alkoivat häiritsemään toisessa, vai häiritsikö mikään?

Ei tätä samaa paskaa jaksa aina  ..erotkoot mistä syystä lystää ,ei veetäkään kiinosta .

Miksi sulle tuntematon näitä kertoisin ...pyhhh.

Ihmiset kasvavat eri suuntiin tai eri tahtiin suhteensa aikana. Se on todella tavallista. Itse ihmettelen sitä, ettei useampikin pari eroa pitkästä suhteesta noiden syiden vuoksi siksi, että noiden asioiden keskinäinen käsittely vie aikaa ja voimia. Kaikilla ei ole niitä.

Pienet asiat, mitä tuli koko ajan lisää ja lisää. Kunnes ajatus yhdessäolosta alkoi tuntua huonolta.

Minä opiskelin ja menin töihin. Avovaimo jatkoi hanttihommissa, alkoi kieriskellä lapsuudentraumoissaan hakematta apua ja tuli lopulta uskoon. Sitten alkoi moralisointi minun saunakaljoistani jne.

Kasvaminen erilleen tarkoittaa lähinnä sitä, että parilla ei ole enää yhteisiä harrastuksia, lapset ovat lähteneet jo kotoa, kumpikin elää ns omaa elämäänsä, on omat ystävät, harrastusporukat ja ehkäpä toisen tai molempien työ vie nini paljon aikaa ettei vaan ehdi mihinkään yhteiseen. Tämän lisäksi kumpaakaan ei puoliso enää kiinnosta romanttisessa mielessä, sama kuin sisarukset asuisivat saman katon alla, ollaan yhdessä tavan vuoksi kun ei viitsitä erotakaan.

Minä kasvoin ja muutuin ihmisenä, käsittelin henkisiä ongelmiani ja muutenkin liikuin eteenpäin elämässä. Exä sen sijaan oli edelleen jumissa ihan samoissa asioissa kuin mitkä olivat läsnä kun tavattiin. Tuntui että minä aikuistuin ja hän ei. Erot arvoissa ja elämänkatsomuksessa alkoivat myös korostua. Muitakin syitä eroon oli lisäksi, mutta nämä vastauksena kysymykseen.