Milloin taapero ymmärtää kieltoja?

Todennäköisesti taaperosi tietää EI-sanan merkityksen hyvin, mutta kokeilee nyt teitä ja sitä miten pitkälle voi teitä hyppyyttää. Meillä pojat ovat ekat Eit oppineet reilusti alle vuotisena; eli kielon, ettei silmälaseihin saa koskea. Nyt nostaa ensimmäinen uhma päätää ja jos ette vahdi kiellon noudattamista loppuun asti, myöhemmin tulee lisää vaikutta. ELi jos kielätte koskemasta esim TV:n ja taapero koskee, toistatte kiellon vaikka sata kiertaa ja viette pois paikalta. Ton ikäisellä on tietysti vielä helppo kääntää huomio nopeasti muualle, jolloin kieletty asia unohtuu. Mutta kyllä kodin sääntöjen pohja luodaan tosi pienenä ja sen varaan on sitten parempi rakentaa muut ohjeet ja käytökset. Nyt pitää olla vaan tomera aikuinen ja kestää taaperonkin huuto, ei lapsi siihen kuole ja huuto vahvistaa keuhkoja sanoo vanha kansa.



Onnea ja pitkää pinnaa teille!

ja kokeilee että tarkoittaakohan se tosiaan mitä se sanoo. Eli jos jos menee sähköjohtoihin, multaa syömään kukkaruukusta, rappusiin, kiipeää ym ym,niin se tarttee nostaa tai kantaa siitä pois ja sanoa että se on kiellettyä ja sitä ei saa tehdä. että varmasti tiedät ainakin sen jälkeen että ei-sana assosioituu kunnolla. Muuten sinusta tulee ei saa koskea, älä nyt viitsi, ei ville valle, äiti on sanonut sata kertaa ... etc äiti joka hokee kuuroille korville turhaantuneena.



Meillä poika seisoi nurkassa jo yksivuotiaasta (kun oli oppinut seisomaan), mikä tietty kuulostaa julmalta, mutta kaikella rakkaudella toteutettu, mutta kyllä sen silmistä hyvin näki että ymmärsi tekevänsä tuhmaa, mutta katsoi suoraan silmiin kiellon jälkeen ja jatkoi esim mullan napostelua ja katsoi mitä toi äiti seuraavaksi tekee. Kyllä selkeesti kadutti ja sanoma meni perille kun hiljaista poikaa oltiin nurkassa miettimässä että ei tosiaan tarkoittaa eitä. äläkä anna niiden suurien krokotiilin kyynelien hämätä, ne oppii noin sekunnissa että tällä tavalla se äiti saadaan taipumaan ;-) Yksi vee ymmärtää n. 100 kertaa enemmän mitä sinä luulet ja arvaat että se ymmärtää ja muistaa.

milloin mistäkin aiheesta. Tuntui, ettei kielloilla ole mitään tehoa.



Kielsimme milloin mitäkin sata x n kertaa - laskeutumalla lapsen tasolle, ote olkapäistä, katsoen silmiin, vakavalla äänellä ja perustellen. Ja kun lapsi alkoi huutaen vaatia jotain (esim. " maitoa, BYÄÄÄÄÄ, MAITOAAA! *litra kyyneleitä*" ) jota se ei juuri silloin varmastikaan tarvinnut (esim. kumonnut juuri ison mukillisen maitoa), niin hidastimme tarkoituksella palveluita ja tarjosimme jotain muuta (esim. vettä).



Sitten, ihan huomaamatta jotain tapahtui. Nyt kielto tehoaa suurimman osan aikaa, ja lapsi käyttäytyy pöydässä kiltisti. Ainakin hetken aikaa ennen seuraavaa uhmakautta :-).



Lapsi aivan varmasti ymmärtää tuossa iässä vaikka mitä, paljon enemmän kuin uskomme. Sinnikkyys kannattaa.

Jossain vaiheessa oli vaan ei ei, ja soso, ja poika itsekin sanoi että ei ei, ja meni ja teki vaan tuhmiaan, ihan uhmatakseen. Nyt vihdoin sanoo, että ei saa ja näyttää sormella, ja sitten ei todellakaan tee sitä. :) Eli jotain on oppinut jo. Ja joka päivä tulee uusia juttuja joita pitää testata. Pää kylmänä vaan, ja kaikki mikä on kielletty kielletään, muuten ollaan pulassa kun ikää ja voimaa tulee enempi lapselle. Kun se ei olekaan niin söpöä ja huvittavaa enää.



Tuntuu kyllä että ei ymmärrä mitään, just tässä vuoden iässä, mutta meillä näköjään on joku suvanto nyt.

Huutoa ja tekoitkua meillä ei tosiaan pelätä, sitä kyllä tulee. Pelkkä kieltäminen ei vaan tunnu menevän jakeluun lainkaan, kissanruokakuppiin, kaukosäätimeen tai kännykkään käydään käsiksi jos ei mene estämään sitä ja nostamaan tavaraa pojan ulottumattomiin. Näin on! Kiitos vastauksista, toivotaan että hän alkaa osoittaa tottelemisen elkeitä tän kevään aikana. Lehdissä toisinaan kirjoitetaan että lapsella on pohjimmillaan halu miellyttää vanhempiaan. Tätä minä en voi allekirjoittaa, ei ainakaan tähän mennessä ole näyttänyt siltä.