Tuntuu että vuosi vuodelta annetaan isompia summia lahjaksi rahaa. Pienituloisille isot rahalahjat on hankalia .

No jos et voi antaa et anna 

Aina voi antaa myös jotain muuta kun rahaa. 

Toki on hyvä tuntea(!)  lahjan saaja, ettei anna jotain ns. "turhaa krääsää".

Moni nuori esim. arvostaa (minusta eri tavalla/enemmän mitä omassa nuoruudessani) ns. laadukkaiksi miellettyjä (huom: nuoren omaan makuun sopivia!) tavaroita.

Heittona nyt vaikka Marimekon pyyhkeet tai Taika-mukit ymv. jotka kannattaa ostaa etukäteen/alennuksia hyödyntäen. Moni nuori muuttaa kotoa pois, joten moni kotiin liittyvä juttu hyvä lahja.

Iäkkäämmät harvoin odottavat lahjoja jos juhlivat pyöreitä, se olisi minusta jopa noloa.Toki joku muistaminen fiksua viedä(!) mutta tuossakin voi käyttää mielikuvitusta ja ostaa jotain edullista. Jos vaikka synttärisankari on valitellut huonoa sieniveistä ostaa sellaisen. Monet myös pitävät jos on joku vanha (hyvä) valokuva menneiltä vuosilta tmv.

Ei löydy mistään jos ei ole rahaa. Ne osallistuvat joilla on ylimääräistä pötäkkää.

Itse en ole rahankeruuja järjestänyt enkä osallistu kenenkään keräyksiin. Kakkukahveet saa halvemmalla kahvilassa.

Annoin tuttavaperheen ylioppilaalle 20 euron lahjakortin K-ryhmälle. Eletään melko tiukilla juuri nyt. 

Annat sen verran kun pystyt antamaan. Ja jos tästä rupeavat valittamaan niin sit kannattaa miettiä haluatko tällaisia ihmisiä elämääsi... 

Noloa olla köyhä. Oletko tyhmä? Miksi et ole saanut kunnollista työpaikkaa?

Annan sen verran kuin pystyn, 20-40e. Ei onneksi ole tuttuja jotka valittaisivat tai vaatisivat enemmän, eikä juhlia niin usein ettei edes tuohon olisi varaa. 

Vierailija kirjoitti:

Annoin tuttavaperheen ylioppilaalle 20 euron lahjakortin K-ryhmälle. Eletään melko tiukilla juuri nyt. 

Oma lapseni on äärimmäinen minimalisti eikä hänen opiskelija-asuntoonsa mahdu juuri mitään. Ruokaa täytyy kuitenkin ostaa. Häntä eivät merkkiastiat jne kiinnosta. Käytännöllisesti otti kotoa asioita mukaansa kun opiskelemaan lähti. Ilman design-astiaa voi opiskella. Ilman ruokaa ei ajatus juokse.

Niinpä!

Tämä on oikeasti kamalaa pienituloisille. Eivät keskiluokkaiset ja suurituloiset enää ollenkaan ymmärrä pienituloisten realiteetteja. Jo keskiluokkaiset elävät nykyään sellaisessa yltäkylläisyydessä että ei tajuta enää lainkaan mihin esimerkiksi matalapalkkatyöläisellä on varaa ja mihin ei.

Lahjat ovat ongelma ja niin on myös pukeutuminen. Sain pari vuotta sitten kutsun häihin, joissa suurin osa vieraista oli korkeakoulutettua, hyvätuloista väkeä. Häissä oli pukukoodi, joka aiheutti minulle ongelmia, koska minusta tuntui, ettei minulla ole mitään riittävän juhlavaa, halpakaupoista ei sellaista saa mikä olisi tarpeeksi juhlavaa ja nelikymppiselle sopivaa. Kutsu tuli vielä niin lyhyellä varoitusajalla etten netistäkään olisi ehtinyt tilata. Äitini lopulta auttoi minua sopivien vaatteiden hankinnassa, itse en niitä olisi pystynyt ostamaan ja jos en olisi saanut tätä rahallista apua niin en olisi voinut mennä niihin häihin koska en halunnut rikkoa etikettiä. 

Itse muistan enää kummilapsia. Tänään miehen siskonpoika pääsi ylioppilaaksi, asuu samalla kylällä ja viimeksi ollaan nähty 5 v sitten. He ei koskaan käy meillä kylässä, ei edes tämä sisko ja käytännössä ei tunneta näitä lapsia ollenkaan. Uskon sen johtuvan siitä että heillä on ns. Puitteet hulppeat mutta me ollaan tavan tallaajia. Jääpä kummilapsille enemmän rahaa annettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on oikeasti kamalaa pienituloisille. Eivät keskiluokkaiset ja suurituloiset enää ollenkaan ymmärrä pienituloisten realiteetteja. Jo keskiluokkaiset elävät nykyään sellaisessa yltäkylläisyydessä että ei tajuta enää lainkaan mihin esimerkiksi matalapalkkatyöläisellä on varaa ja mihin ei.

Lahjat ovat ongelma ja niin on myös pukeutuminen. Sain pari vuotta sitten kutsun häihin, joissa suurin osa vieraista oli korkeakoulutettua, hyvätuloista väkeä. Häissä oli pukukoodi, joka aiheutti minulle ongelmia, koska minusta tuntui, ettei minulla ole mitään riittävän juhlavaa, halpakaupoista ei sellaista saa mikä olisi tarpeeksi juhlavaa ja nelikymppiselle sopivaa. Kutsu tuli vielä niin lyhyellä varoitusajalla etten netistäkään olisi ehtinyt tilata. Äitini lopulta auttoi minua sopivien vaatteiden hankinnassa, itse en niitä olisi pystynyt ostamaan ja jos en olisi saanut tätä rahallista apua niin en olisi voinut mennä niihin häihin koska

Mikset ostanut käytettynä? Kerran käytettyjä juhlavaatteita saa halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on oikeasti kamalaa pienituloisille. Eivät keskiluokkaiset ja suurituloiset enää ollenkaan ymmärrä pienituloisten realiteetteja. Jo keskiluokkaiset elävät nykyään sellaisessa yltäkylläisyydessä että ei tajuta enää lainkaan mihin esimerkiksi matalapalkkatyöläisellä on varaa ja mihin ei.

Lahjat ovat ongelma ja niin on myös pukeutuminen. Sain pari vuotta sitten kutsun häihin, joissa suurin osa vieraista oli korkeakoulutettua, hyvätuloista väkeä. Häissä oli pukukoodi, joka aiheutti minulle ongelmia, koska minusta tuntui, ettei minulla ole mitään riittävän juhlavaa, halpakaupoista ei sellaista saa mikä olisi tarpeeksi juhlavaa ja nelikymppiselle sopivaa. Kutsu tuli vielä niin lyhyellä varoitusajalla etten netistäkään olisi ehtinyt tilata. Äitini lopulta auttoi minua sopivien vaatteiden hankinnassa, itse en niitä olisi pystynyt ostamaan ja jos en olisi saanut tätä rahallista apua ni

Kiertelinkin kirpputoreja, mutta en löytänyt mitään riittävän juhlavaa. Halpakauppojen bilerääsyjä kyllä, ei niitä tämän ikäinen voi päälleen laittaa eivätkä ne yhtään arvokkaampaan tilaisuuteen sovi. Netissä myydään käytettyjä, mutta en tosiaan ehtinyt enää tilata. 

Juu. Tuntuu vielä,että 50 euroa on se "minimi".

Ja sitten antaa sen vielä vaikka jo ennestään varakkaille.

Itse en ole pitänyt mitään juhlia omien yojuhlien jälkeen, eikä ole lapsia niin tuntuu,että aina vain maksajan osassa. Kalliita kahvit on..

Ikää plus 40

Minä annan sen verran rahaa kuin kulloinkin on varaa. Jos sille joku nyrpistelee nenäänsä, sen jälkeen ei koskaan saa yhtään mitään lahjaksi minulta. 

Raha, raha, raha.