Olen niin helpottunut, kun lapsi täytti 18. Ei enää sossuja päsmäröimässä.
On ollut mitta täynnä, kun sossu on puuttunut meidän elämään ihan liikaa. Pakollisia tapaamisia, perhetyötä, joka vain kuormitti lisää, tukihenkilö, joka yritti kääntää lapsen mua vastaan, pakkoharrastamista uupuneelle autistille ja kaikkea pskaa on ollut. Mutta nyt olemme vapaita! Mahtava fiilis.
Kommentit (8)
Onnittelut minultakin.Varmasti vapauttava tunne.
Kaikkea hyvää jatkoon!
Minkähän takia sossu on puuttunut elämäänne?
Ja meinaatko että 18-vuotias lapsi on omillaan?
Vuoden äiti.
Minä sain tuon loppumaan onneksi jo vuosia sitten. Mutta kyllä ne onnistui ajamaan ihan järjiltään uuvuksiin. Sitä ei vaan saanut näyttää niille. Lopulta kyllästyivät kun eivät keksineet tekemälläkään mitään valittamista. Lopettivat käynnit tekstiviestillä. Kaikki oikeasti kävi käynnin syyksi, jopa ulkonäköni joka oli sosiaalijohtajan mielestä epäilyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia sossu on puuttunut elämäänne?
Ja meinaatko että 18-vuotias lapsi on omillaan?
Vuoden äiti.
Autistinen. Etkö lukenut?
Ap taas tänään keksii näitä lapsi juttuja silkasta ilkeydestä ja vastailee itselleenn. Monesko ketju.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia sossu on puuttunut elämäänne?
Ja meinaatko että 18-vuotias lapsi on omillaan?
Vuoden äiti.
Kyllä. Olen vuoden äiti. Kaksi nepsy- lasta olen yksin kasvattanut aikuisiksi sossun heitellessä kapuloita rattaisiin. Molemmat lapset opiskelevat ja ovat muuttamassa tosiaan omilleen. Toinen tekee töitä yliopisto-opintojen ohella.
Sossu puuttui elämäämme siinä vaiheessa, kun ex sairastui yllättäen ja jäin käytännössä yksinhuoltajaksi yhtäkkiä. Sairaalan sosiaalityöntekijä teki lasun mun suostumuksella. Ajattelin, ettei siitä haittaakaan voi olla. Kuinka väärässä olinkaan!
Onneksi olkoon!