En saa ihmissuhteista enää mitään

Ei. Mä olen itse elänyt ilman ihmissuhteita varsin onnellisena jo parikymmentä vuotta. Työnikin teen kotoa etänä. Ainoastaan vanha äiti joskus soittelee, muuten en ole ihmisiin kontaktissa kaupan kassaa kerran viikossa lukuun ottamatta. Ei miestä, lapsia, kavereita yms. Enkä sellaisia halua. Kyllä meitä erakkoluonteita on, jotka aidosti viihdymme hyvin yksin ilman ihmissuhteita.

Ei välttämättä. Käy silti "ihmisten ilmoilla" aina välillä, vaikka et suhteita ylläpitäisi kehenkään.

Ihan siksi, ettet tule mökkihöperöksi.Oireita ovat vainoharhaisuus ja ihmisviha.

Sama täällä. Tuskin huolestuttavaa jos elämä täyttyy jollain muulla etkä kärsi tästä. Oletko esim pettynyt ihmisiin - tehneet sulle jotain paskaa tai olleet sulle täysiä paskoja - näin mulla.

Jos ei se sua ahdista, niin ei siinä mitään. Kunhan pidät aivoja jotenkin aktiivisina.

Vierailija kirjoitti:

Ei välttämättä. Käy silti "ihmisten ilmoilla" aina välillä, vaikka et suhteita ylläpitäisi kehenkään.

Ihan siksi, ettet tule mökkihöperöksi.Oireita ovat vainoharhaisuus ja ihmisviha.

Pöh. Ei ihminen yksikseen tuollaiseksi tule. Varmaan tuollaisia yksinäisiä on, mutta ne on niitä jotka on menneet sinne yksinäisyyteen koska ovat vainoharhaisia ja vihaavat ihmisiä alunperinkin. Ihmiset voivat toki olla antaneet aihettakin heitä vihata. Mutta jos ei mene yksinäisyyteen jotenkin pakotettuna, ja siitä nauttii, ei siitä yksinolosta muutu ihmisvihaajaksi. Itse siis parikymmentä vuotta jo suonlaidan erakkona, enkä ollenkaan vihaa ihmisiä eikä ole mistään asioista vainoharhoja.

- 2

Viihdyn myös sinkkuna ja lähimpien ystävien seurassa. Seksiä toki naisesta kaipaan ja sitä saan välillä rahatta ja välillä pikku rahasta mm.sugardaddynä 

Rakastan kirjoja ja viihdyn täysillä niiden parissa. En tarvitse ihmisiä seurakseni.