Junamatka estravaunussa

Päätin pitkästä aikaa matkustaa junalla. Neljää tuntia varten varasin ekstraluokasta, sieltä hiljaisuuden vaunusta, paikan ja sekin se sellainen yhden penkin rivistä. Halpa ostos se ei ollut niin lähellä matkustuspäivää. 

Jostakin syystä lähtöasemalla vaunun etuihin kuuluva kahvi kului muidenkin ei-ekstraluokan matkustajien toimesta. Minulle ihan sama, vaikka tuntuukin hassulta miten VR markkinoi kahvia ja teetä vain ekstraluokan matkustajille.  Miksi?

Jostakin syystä vaitonaiseksi kansaksi haukutut suomalaiset muuttuvat puheliaiksi ekstravaunussa Käsittämätön ilmiö, jota kannattaisi hyödyntää sukutapahtumissa ja muissa muodollisissa tilaisuuksissa . Viinan sijaan shhhh,hiljaisuus- lappu seinälle ja johan juttua irtoaa tuntemattomille. Introvertit muuttuvat ekstroverteiksi ja ujot rohkeiksi. 

VR kehoittaa kontaktoimaan konduktööriä metelistä. Mitä on meteli? Onko se koko matkan viereisillä penkeillä työasioitaan puhuvat /oman toimistonsa paikalleen perustanut yksi tyyppi luuriin pälätellen/pari törröhuulta pohtimassa  meikkejä/musaa napeistaan huudattava/läppäriinsä keskittyneen kuiskinta joka sanan kohdalla? Kaikki vaikuttaa kaikkeen niin kuin sijaintikin vaunussa.

Konduktöörit kulkevat junan läpi vain pysähdyksien jälkeen. Heitä ei saa muutoin kiinni. Ja vaikka valittaisikin se on kokonaisuutta ajatellen vaivalloista kyyläämistä etenkin heille. Helpompi olisi, jos konduktöörejä valmennettaisiin esiintymään ja vielä kerran ekstravaunuun astuessaan,  joka aseman jälkeen, muistuttaa, että olemme ekstravaunussa ja hoidattehan puhelut muualla kuin vaunussa. Tai menette juttelemaan ravintolavaunuun.

Itse en enää huomauttele ja pyydä kohteliaasti olemaan hiljaa. Minut haukutaan vielä pahemmin takaisin. MInulla ei matkustajana ole oikeutta sanoa. Nytkin vaihdoin tavalliseen vaunuun, jossa oli hyvinkin hiljaista.

Vastamelukuulokkeet eivät saa olla ratkaisu hiljaisuuden kokemiseen. Jos kerran ostaa hiljaisuutta matkalleen.

Ekstravaunut ovat pelkkää rahastusta. En enää mene niihin.