Kävin lapseni koululla ja huomasin, että lapset ovat nykyään kuin jotain eläimiä
Lapseni koulussa on iltapäiväkerho ja menin tässä yksi päivä hakemaan lapseni sieltä. Siellä lapseni odotti kiltisti ja katsoi hämmentyneenä kun luokkakaverinsa hyppivät aikuisen iltapäivätoiminnanohjaajan niskaan ja riippuivat hänessä kiinni kuin pienet apinat. Ei auttanut se, että ohjaaja kielsi lapsia, vaan lapset vain villiintyivät ja repivät tuota aikuista nauraen ja juoksivat perään kun tämä yritti ilmeisesti mennä vain vessaan.
Yhtenä toisena päivänä satuin paikalle kun kaksi lasta makaa lapseni päällä nauraen ja huutaen. Lapseni näytti siltä ettei kohta happi kulje ja kertoi kotimatkalla, että tällaista kuulemma tapahtuu joka päivä että kaverit hyppäävät vain päälle ja yrittävät litistää.
Mikä näitä lapsia vaivaa ja onko tämä ihan normaalia kouluikäisten käytöstä?
Kommentit (12)
Mun teoria on se, että sieluja ei enää riitä kaikille, kun maailmassa on jo niin paljon porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä en minä haluaisi että minun tekemän rakkaan lapseni kehoa ja sisäelimiä vahingoitetaan hyppimällä hänen päällä. Ottaisin puhutteluun nämä lapset ja vanhemmat vaikka salaa taskumatin voimalla jos on liian vaikeeta.
Minä olen puhunut lapsen kanssa, hänen vanhempiensa, muiden vanhempien ja henkilökunnan. Se vaan ei auttanut mitään, koska kaikki ymmärsivät että on vaikeaa kun isä oli jättänyt perheen. Minulla ei ymmärrys riittänyt vaan lapsi lopetti kerhon.
-ei ap
Aidon läheisyyden ja aikuisen kaipuu. Surullista. Hämärtynyt käsitys ylipäätään välittämisestä ja rakkaudesta. Riiputaan ja roikutaan, lähelle luonto kuitenkin ajaa, tavat vaan ovat alkeelliset.
Mitä aikuiset edellä, sitä lapset perässä.
Mutta eläimiähän me ihmiset olemme. Me kuulumme eläinkuntaan ihmisapinoihin simpanssinen, bonobojen, orankien ja gorillojen kanssa. En minä ainakaan mihinkään kasvikuntaan tai kivikuntaan kuulu.
Tuo eläimellinen käytös näkyy jo päiväkodeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä en minä haluaisi että minun tekemän rakkaan lapseni kehoa ja sisäelimiä vahingoitetaan hyppimällä hänen päällä. Ottaisin puhutteluun nämä lapset ja vanhemmat vaikka salaa taskumatin voimalla jos on liian vaikeeta.
Minä olen puhunut lapsen kanssa, hänen vanhempiensa, muiden vanhempien ja henkilökunnan. Se vaan ei auttanut mitään, koska kaikki ymmärsivät että on vaikeaa kun isä oli jättänyt perheen. Minulla ei ymmärrys riittänyt vaan lapsi lopetti kerhon.
-ei ap
no lapseni koulun välitunnilla tapahtuu myös tätä, ja kun tulevat sisällä välitunnilta naulakoilla
Ihmisten älykkyys on laskenut jo joitain vuosikymmeniä. Koskee varmaan lapsiakin.
Ja sinä silti jätät lapsesi kyseiseen kerhoon. Ei sinullakaan päätä pakota.
Meidän ip:ssä ovat ihan kilttejä, tämä tosin ei ole pääkaupunkiseudulla, jos sillä on merkitystä. Loskapäivänä lasta hakiessa saatiin "vihaista" palautetta siitä, että lapselta puuttui kurahousut (minun moka, olin unohtunut laittaa aamulla reppuun). Mutta kuvaa hyvin sitä, miten "isoja" ongelmia siellä on. Ei siellä lapset hypi toistensa päällä tai roiku kerhonvetäjissä.
Kyllä en minä haluaisi että minun tekemän rakkaan lapseni kehoa ja sisäelimiä vahingoitetaan hyppimällä hänen päällä. Ottaisin puhutteluun nämä lapset ja vanhemmat vaikka salaa taskumatin voimalla jos on liian vaikeeta.