Miksi ihmisen oletetaan hallitsevan negatiiviset tunteensa

mutta positiivisia tunteita sitten taas ei niin millään pystytä lopettamaan ja se on normaalia? Esimerkiksi joku rakkaus joka ei kaikissa tilanteissa välttämättä ole mitenkään hyvä juttu. Tunne kuin tunne ja kaikkia pitäisi pystyä täysin hallitsemaan tai sitten ei.