Virossa kommunismi sai pahaa jälkeä aikaan

Jäljet näkyvät yhä ja uudetkaan "tuulet" eivät ole tuoneet olennaisimpiin asioihin hyvinvoinnin kannalta juurikaan muutosta.

Wikipedia kertoo:

Virossa ei ole valtionkirkkoa. Kirkkokunnista merkittävimmät ovat evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko. Uskonto ei juurikaan näy jokapäiväisessä elämässä, ja Viro onkin varsin maallistunut maa.

Vuoden 2005 Eurobarometrin kyselyn mukaan 16 prosenttia virolaisista uskoo Jumalaan, kun taas 54 prosenttia uskoo olevan olemassa jonkinlaisen henkiolennon tai elämänvoiman, ja 26 prosenttia ei usko, että olisi olemassa minkäänlaista henkiolentoa, jumalaa tai elämänvoimaa. Tämän tutkimuksen mukaan virolaiset ovat Euroopan unionin vähiten uskonnollinen kansa.

Vuoden 2011 väestölaskennassa Viron aikuisväestöstä 54 prosenttia ilmoitti olevansa uskonnottomia ja 29 prosenttia tunnustavansa jotain uskoa, enimmäkseen kristinuskoa. Noin 16 prosenttia ei halunnut tai osannut vastata. Uskontokunnista yleisimmät olivat ortodoksit (16 prosenttia) ja evankelis-luterilaiset (10 prosenttia).

Valtion 2000-luvulla teettämässä kyselyssä 11 prosenttia väestöstä kertoi harjoittavansa maavaldia, vanhaa virolaista luonnonuskoa. Valtio on rauhoittanut useita satoja pyhiä luonnonkohteita, jotka ovat yleensä puita tai lähteitä. Maauskoa edustaa Maavalla Koda -järjestö.

Tarton yliopisto julkaisi vuonna 2014 tutkimuksen, jonka mukaan 58 prosentilla virolaisista on "oma usko, joka on riippumaton kirkkokunnista ja järjestäytyneistä uskonnoista". 61 prosenttia piti luonnonuskontoa Viron kansan oikeana uskontona, vaikka vain neljä prosenttia kertoi harjoittavansa sitä. Ateisteiksi ilmoittautui kymmenen prosenttia.