Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Henkilötiedot vuotivat pankista suoraan tietomurtajan käsiin -Asiakas: En ymmärrä, miten tällaista voi tapahtua

Vierailija
23.12.2023 |

TIETOMURTO toteutettiin OP:n mukaan käyttämällä hyvin edistyksellistä ja vaikeasti havaittavaa kaksivaiheisen tunnistautumisen ohittamisen mahdollistavaa hyökkäystekniikkaa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010073301.html

Kehitys kehittyy myös hakkereiden osalta

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
23.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

No eikös tarpeeksi kehittynyt tekoäly voida valjastaa ohittamaan nuo pankkien suojaukset ja kohta kaikilla tili näyttää nollaa.

Vierailija
2/4 |
23.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma luottokielto auttaa suojautumaan identiteettivarkaudelta

Tekemällä itsellesi maksullisen, vapaaehtoisen luottokiellon voit vaikeuttaa uusien lainojen ottamista nimissäsi. Jos teet omaehtoisen luottokiellon, saat erillisen tositteen, jolla voit osoittaa luottokelpoisuutesi silloin kun itse haluat ottaa uuden luoton.

Muista kuitenkin, että kaikki palveluntarjoajat eivät tarkasta luottotietoja esimerkiksi osamaksusopimuksia tehtäessä. Oma luottokielto ei siis takaa täyttä suojaa identiteettivarkauksia vastaan.

Joten olet itse vastuussa jos tietosi varastetaan 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
23.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpa pankilla heppoiset suojaukset. Pitäkää rahat sukanvarressa. 

Vierailija
4/4 |
23.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No eikös tarpeeksi kehittynyt tekoäly voida valjastaa ohittamaan nuo pankkien suojaukset ja kohta kaikilla tili näyttää nollaa.

Ei oikeastaan. Nykyiset tehokkaimmat tekoälyt ovat itseoppivia neuroverkkosimulaatioita, jotka tarvitsevat suuren joukon opetusdataa. Suojauksen ohittamiseen erikoistuneen tekoälyn opettamiseksi tarvittaisiin siis suuri datajoukko onnistuneita ja epäonnistuneita hakkerointiyrityksiä. Ongelmana tässä on, että tietomurrot perustuvat yleensä järjestelmän haavoittuvuuksiin, jotka ovat ainutkertaisia ja jotka korjataan nopeasti haavoittuvuuden löydyttyä. Opetusdata ei siis olisi enää relevanttia, ellei tekoäly onnistuisi löytämään jotain säännönmukaisuutta siitä, millaisia virheitä tietojärjestelmien suunnittelijat tyypillisesti tekevät.

Paljon suurempi uhka nykyisille salausmekanismeille on yksinkertaisesti tietokoneiden laskentatehon kasvu, joka voisi potentiaalisesti mahdollistaa ns. brute force -menetelmällä toteutetun murtautumisen, eli salasanojen arvaamisen kokeilemalla kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja.