Ihmiset, jotka vertaavat itseään muihin. Mitä mieltä?

Kyllä minä huomaan tuntevani kateutta. Nuorempana enemmän, nykyään jo vähenevässä määrin. Kadehdin tuttujen koulu- tai työpaikkoja sekä onnellisia parisuhteita. Valjastin tämän kateuden tekemiseksi: hain ja pääsin kouluun ja myöhemmin hyviin töihin, laitoin hakkaavan ukon pihalle.

Toki märehtivä ja junnaava kateus on erilaista, mutta jos kateuden voimalla saa omassa elämässä muutoksia aikaan niin miksi ei?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä huomaan tuntevani kateutta. Nuorempana enemmän, nykyään jo vähenevässä määrin. Kadehdin tuttujen koulu- tai työpaikkoja sekä onnellisia parisuhteita. Valjastin tämän kateuden tekemiseksi: hain ja pääsin kouluun ja myöhemmin hyviin töihin, laitoin hakkaavan ukon pihalle.

 

Toki märehtivä ja junnaava kateus on erilaista, mutta jos kateuden voimalla saa omassa elämässä muutoksia aikaan niin miksi ei?

Hyi.

Muihin jatkuva vertailu -> kateus, ahdistus, masennus, katkeruus, läheisten loittoneminen. Kyllä se vaan on pelattava niillä korteilla jotka on saanut. Hyväksyntä ja armo itseä kohtaan johtaa hyvään tai ainakin parempaan elämään. 

Kateus näkyy päälle.

Vierailija kirjoitti:

Muihin jatkuva vertailu -> kateus, ahdistus, masennus, katkeruus, läheisten loittoneminen. Kyllä se vaan on pelattava niillä korteilla jotka on saanut. Hyväksyntä ja armo itseä kohtaan johtaa hyvään tai ainakin parempaan elämään. 

Kyllä se vaan on hyväksyttävä että tällä kertaa joku muu toimi paremmin ja maatua sängyn pohjalle. Ei ainakaan kannata yrittää uudelleen ja kovemmin, pitää tuntea armoa ja hyväksyntää itseään kohtaan vaikka vihaakin työtään ja elämäänsä. Just.