Lue keskustelun säännöt.
Rakastan läheisiäni, mutta heistä jokainen
30.09.2023 |
ottaa minua aivoon aika ajoin. En tiedä puhuuko mulla uupumus, tai mitä sille tekis. Otan kyllä aikaa itselleni, mutta tuntuu että oma pinna on vuosi vuodelta lyhyempi. Onhan tässä monta vuotta jo takana muiden passaamista ja muiden murheiden kuuntelua, sekä töissä ja kotona. Lapset sentään kasvaa, mies nyt on mikä on. Jotain ystävyyssuhteita olen jäähdyttänyt. Ammatinvaihto suunnitelmissa. En jaksa muiden ongelmia tai valituksia. Tuntuu että itsellä niitä on riittämiin välillä.
Muita jotka jakaa samoja fiiliksiä?
Kommentit (7)
Eiköhän jokaista joskus ota aivoon läheiset, se on elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinäkin voit avautua murheistasi läheisillesi. Jos he eivät kuuntele, suksikoon kuuseen.
Katso peiliin löytyisikö osa syistä sieltä.
Keski-iän kriisi. Kasvata lapsistasi omatoimisia, niin teet palveluksen kaikille. Surkeaa katsoa vierestä sellaista uhriutujamammaa, joka tekee miehen ja lasten puolesta ihan kaiken ja sitten valittaa, kun kukaan ei ole kiitollinen. 18-vuotiaana lapset eivät osaa edes kahvia keittää tai pyykkiä pestä, ja sitten on liian myöhäistä. Perheen idea on se, että kaikki perheenjäsenet tekevät jotain perheen yhteiseksi hyödyksi.
Miksi et ole rajannut niitä lapsiisi. Miehelläsi voi olla äiti apuna, jos oikein paha tilanne tai jokin muu. Kavereille joku muu kaveri. Ei kai väkisin voi kuunnella muiden murheita. Älä ainakaan esitä että kiinnostaa, jos oikeasti ajattelet ikävästi. Älä esitä kaveria tai tukijaa, jos et halua sitä olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei varmaankaan auta mutta sanonpa kuitenkin
-kenelle minä murheeni kertoisin, saako joku pitää ne omanaan saati saanko minä niitä pitää omanani.
En.
Ei ole mitään murheita
Kysy ensin itseltäsi:
a) passaatko silloinkin, kun sinulta ei sellaista odoteta?
b) kuunteletko todella vai tyrkytätkö ratkaisuja ja luulet aina olevasi oikeassa? Ehkä turhaudut, kun toinen toimiikin omalla tavallaan?
On turha suuttua muille, jos itse toimit tavoilla, joka uuvuttavat. Osa meistä myös tarvitsee keskivertoa enemmän aikaa yksin ja se on normaalia. Kehotan pohtimaan mitä sinä haluat tehdä elämälläsi ja rajaamaan ajankäyttöä läheisiisi sen mukaan. Kukaan muu ei voi sitä puolestasi tehdä.