Elämä on vaikeaa Metropolian jälkeen.

Kuulostaa siltä että et ole muilta kyvyiltäsi sovelias niihin töihin joihin olet saanut teoreettiset tiedot.

Nykypäivänä koulutus ei riitä työllistymiseen. Tärkeintä on, että harjoittelussa saa kiinnityksen oman alan töihin, vaikka seuraavan työpaikan harjoittelun perusteella. Jos ei niin käy, monillakin aloilla voi olla vaikeuksia työllistyä myöhemmin. 

Käytännössä aikuisten päiväkoti, voiko muuta odottaa - pätee toki muihinkin ammattisurkeisiin. Mutta eipä yliopistokaan mikään tieteen ylin kehto ole.

Työharjoitteluvastaava kehoitti kassalle, puhelinmyyntitöihin myymään ilmalämpöpumppuja, kerääjän hommiin ja kokoonpanoon. Olen valmistunut, en tee näillä työkokemuksilla mitään. Hakeudun vaikeampaa paikkaa ja saan kenkää nopeasti, kun en osaa. Sitten sanotaa, että hanki se työkokemus jostain!

Olen jo täysin masentunut elämään, kun tuntuu etten pääse pois parin tonnin palkkahaitarista mitenkää ja nyt olen 35k veloissa ja elämä on pelkkää surua täynnä. Vain ne, joiden suku tai perhe tai kaveriporukan suku on työelämässä insinöörihommissa ns jatkaa suvun jalanjäljissä ja minä jään yksin nuolemaan peukkuja.

Nuo konsulttifirmat mielellää ottaa töihin ja palkka vain 2500€...

Tuohon 2500€ pitäisi olla valmis kolmivuorotyöhön, nuolee ruskeaa peräsintä, emmä jaksa työelämän kuormittavuutta. Lähden ehkä Italiaan maleksimaan työttömyysrahoilla ja syön patonkia ja viiniä halvalla.

Ei minulla täällä suomessa oikein mitää elämää ole tai tyttöystävää, kaikki täällä on pepusta.

Naiset näyttää variksen pelättimiltä, miehet näyttää Kaapolta. Ei kukaa jaksa enää.

Politiikkakin ihan myrkkyä ja täyttä puppua.