Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun on päätynyt ns. päätynyt menestymään?
09.08.2023 |
Siis, en tiedä miten kertoisin tämän ilman, että kuulostaisin täysin itserakkaalta id***tilta. Eli ehkä en yritäkään, vaan vain kerron mikä nyt ahdistaa.
Olen aina pärjännyt koulussa ja töissä, en ole tyhmä. Olen kuitenkin lähes aina mennyt siitä mistä aita on matalin, siis todellakin kunnon alisuoriutuja. Olen ajelehtinut paikasta toiseen, niin työelämässä kuin välillä muutenkin. Nyt on perhe ja oma talo, joten muuttoja ei enää edessä.
Olen ollut nyt hyvin arvostetulla alalla nelisen vuotta ja olen huomaamatta päässyt siellä suhteelliseen hyvään asemaan, varsinkin kun ottaa huomioon että olen ilman alan koulutusta. Moni muu halusi tätä paikkaa sisäisessä haussa. Minä sain ja homma on mennyt hyvin, ihan toimitusjohtajankin mukaan.
Minä olen vaan niin rikki kun tuntuu, että olen niin väärässä paikassa. Kaipaan entisiin työpaikkoihin ja taiteilijapiireihin, jossa oli kaikenlaista eläjää. Nyt olen pukumiesten ja sellaisten naisten, jotka jaksaa puhua viikkoja kalliista huonekaluista, ympäröimä.
En siis itse ole koskaan ollut taiteilija, tai esim tukien varassa, mutta jotenkin nyt kaipaan vanhoja ympäristöjä, jossa ulosotossa oleva ihminen ei ollut kauhistus.
Mutta mitä ihmettä voisin tehdä? Hylätä hyvän työpaikan ja ajaa itseni ja perheeni taloudellisesti huonompaan asemaan?
Esitättekö te muut päivittäin että nämä menestyneiden ihmisten asiat kiinnostaa?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Et kai ajautunut tuohon hommaan väkipakolla? Kai hait tuota hommaa ja ylennyksiä?
Taidat kaivata vain menneisyyttä ja nuoruutta, et niinkään mitään tiettyä asiaa. Voithan hylätä mammonan, mutta ei se onni siitäkään aukea.
Molempia siis toki itse hain. Varmaan ajattelin että kun tällaiseen tulee mahdollisuus, niin kannattaa tarttua. Eli silloin ajattelin, että olisi hieno ja hyvä juttu saada nämä. Eli en ajatellut sitä mitä itse oikeasti haluan, vaan sitä mikä on ns. oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin olet näiden ihmisten ympäröimänä koko päivää?
Kai voit vapaa-ajalla valita kenen seurassa olet?
Ei kaikki nauti työkaverien seurasta. Se on usein pakkopullaa, vaikka ei tietysti aina. Pidä vapaa-aika tiukasti erossa työstä, niin elämä helpottuu.
Ota työ työnä äläkä anna sen liikoja vaikuttaa muuhun elämäntyyliin. Jos se on mielenkiintoista ja siitä saa rahaa, kaipa se kannattaa hyödyntää. Olen itse vähän samantapaisten pohdintojen äärellä, vaikka en mikään huipputuloinen olekaan. Kun olen miettinyt elämän leppoistamista, vaakakupissa on palkkaero, joka ei enää mahdollista montaa kivaa juttua.
Et kai ajautunut tuohon hommaan väkipakolla? Kai hait tuota hommaa ja ylennyksiä?
Taidat kaivata vain menneisyyttä ja nuoruutta, et niinkään mitään tiettyä asiaa. Voithan hylätä mammonan, mutta ei se onni siitäkään aukea.