Lue keskustelun säännöt.
Miksi elämysten tavoittelijoita arvostellaan?
04.08.2023 |
Olen itse tasainen kotihiiri. Juuri keskustelin kanssani samanlaisen kaverin kanssa, joka arvosteli kolmatta osapuolta, joka elää elämäänsä matkustellen ja erilaisten urheilumuotojen ja extreme-kokemusten perässä juosten. Ei ole hankkinut lapsia, ei ole erityisen kiinnostunut parisuhteesta, vaikka niitä muutamia pitkiä on ollutkin, nainen. Urallaan pärjää tosi hyvin, on terve ja hauskaa, mukavaa seuraa.
Kaverini kuvaili tätä ystävää pinnalliseksi ja oikeasta elämästä vieraantuneeksi ja että hän tulee katumaan, että ei vietä tasaista arkea Suomessa ja että tuollainen hekumointi kyllä kostautuu.
Jäin miettimään, miksi ihmeessä myös minun harjoittamani tavallinen tasainen arki olisi jotenkin aidompaa kuin ystäväni jännitysorientoitunut elämä. En itse koe niin vaan että kaverini kanssa ollaan vähän erilaisia, mutta molemmat tekee täysillä omaa juttuaan. Eikö oikeastaan ole todellista elämää tutustua ja nauttia uudesta täysin rinnoin, kokeilla rajoja?
Ehkä minua jäi vähän vaivaamaan että tämä seikkailijaystävä ei ikinä arvostelisi toista ystävääni tähän tapaan ja jäin pohtimaan, kuka tässä nyt on se aito.
Kommentit (17)
Eikö kellään pohdintoja? Usein kuulee tälläkin palstalla tätä, että elämyshakuisuus olisi jotenkin vastuuton elämäntyyli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on yleinen ilmiö että kun ollaan pinnan alla kateellisia ja ehkä murehditaan ettei itse uskalla toteuttaa unelmiaan niin se sitten näkyy tuollaisena arvosteluna. Veikkaan että arvostelevalla kaverillasi on itsetunto-ongelmia.
No joo tämä toki on se ilmeinen vastaus ja varmaan aika totta, että kaveriani jokin tässä hiertää. Mutta en ehkä ymmärrä sitä logiikkaa, mitä _pinnallista_ tuollaisessa elämässä voisi edes olla. Eikö ole nimenomaan syvällistä tutustua maailmaan?
Ap
Pidän extremelajeista, mutta en tuputa niitä muille. Ne on minua varten.
Ei ole tarvinnut kuunnella arvostelua.
Ja sä nyt yrität saada kaikki täällä arvostelemaan ystävääsi. Elä viiti. Kysy siltä kaverilta, mitä tarkoittaa, jos et ymmärrä.
En tiedä, ei ainakaan ole kymppitonneja laittaa jänniin seikkailuihin, kuten ei monilla muillakaan. Ehkä se on se kateus ja riittämättömyyden tunne, kun toiset trekkaavat koko ajan jossain Everestin base campilla tai snorklaavat Balilla-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse miettinyt samaa. Että mikä esim. elämyshakuisuudessa on pahaa? Tai ulkonäkökeskeisyydessä tai mistä nyt kukakin kiksinsä saa.
Eihän kukaan voi määritellä kuin omalta osaltaan mikä on aitoa ja mikä ei. Toisen puolesta sitä ei voi määritellä.
Vierailija kirjoitti:
Ja sä nyt yrität saada kaikki täällä arvostelemaan ystävääsi. Elä viiti. Kysy siltä kaverilta, mitä tarkoittaa, jos et ymmärrä.
No en, mähän olen ihan samanlainen elämäntyyliltäni. Myönnän kyllä että arvostelu vaivaa minua. Mutta enemmän ehkä mietin sitä laajempaa keskustelua, että tuollainen elämä olisi jotain vastuutonta huikentelua tai pinnallisuutta, ihan vaan intohimoista elämää eri tavoin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sitä ainakin omasta mielestäni mieluummin kokee elämässään enemmän, kuin vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on yleinen ilmiö että kun ollaan pinnan alla kateellisia ja ehkä murehditaan ettei itse uskalla toteuttaa unelmiaan niin se sitten näkyy tuollaisena arvosteluna. Veikkaan että arvostelevalla kaverillasi on itsetunto-ongelmia.
Tästä siinä on kysymys. Arvostelun kohteena oleva henkilö toteuttaa itseään ja tekee asioita, joita kaveri ei joko uskalla tai pysty itse tekemään.
Täällä eletään vaan kerran ja varsin lyhyen aikaa, joten kannattaa tehdä mitä sydän sanoo ja jättää muiden arvostelut omaan arvoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse miettinyt samaa. Että mikä esim. elämyshakuisuudessa on pahaa? Tai ulkonäkökeskeisyydessä tai mistä nyt kukakin kiksinsä saa.
Eihän kukaan voi määritellä kuin omalta osaltaan mikä on aitoa ja mikä ei. Toisen puolesta sitä ei voi määritellä.
Joo juuri tämä! Minusta hieno piirre, että on energiaa ja stressinsietokykyä jahdata kaikkea, mitä maailmalla on tarjottavanaan. Mulla ei ole, mutta musta nimenomaan pinnallisuuden vastakohta.
Ap
[quote
=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Tuo on yleinen ilmiö että kun ollaan pinnan alla kateellisia ja ehkä murehditaan ettei itse uskalla toteuttaa unelmiaan niin se sitten näkyy tuollaisena arvosteluna. Veikkaan että arvostelevalla kaverillasi on itsetunto-ongelmia.
No joo tämä toki on se ilmeinen vastaus ja varmaan aika totta, että kaveriani jokin tässä hiertää. Mutta en ehkä ymmärrä sitä logiikkaa, mitä _pinnallista_ tuollaisessa elämässä voisi edes olla. Eikö ole nimenomaan syvällistä tutustua maailmaan?
Ap
Tunsin kerran alkoholistin joka väitti että vain baarissa tapaa aitoja ihmisiä jotka ovat nähneet oikeaa elämää. Ilmeisesti se ei ole aitoa jos ei ole kännissä 24/7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvostelee, koska itsellä ei ole mahdollisuutta tai uskallusta tehdä asioita.
Netissä on listoja asioista, joita ihmiset katuvat kuolinvuoteellaan. Kukaan tuskin katuu sitä, että on ollut mahdollisuus nähdä ja kokea kaikenlaista.
Ihmisen herkkyystaso vaihtelee elämysten suhteen, joten jos sen tajuaa ei näe myöskään syytä arvostella toisten huiskimista pitkin maailmaa. Yhden pitää saada rytinää ja toisen ei tarvitse tehdä mitään kokeakseen sen saman hyvän olon kotinurkilla.
Itsensä vertailu muihin lisää kyllä stressiä ja epävarmuutta kelpaako sellaisena kuin on, jos joku saa enemmän ihailua osakseen matkustamalla ja tekemällä kaikkea jännää. Tosin sekin kertoo vain ihmisten arvomaailmasta. Aika yleistä on, että koko ajan pitäisi suorittaa ja olla tavoite niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.
Ehkä kaverisi oli osin oikeassa, että mitäs sitten kun ikää tulee ja kunto heikkenee? Onko siihen valmis vai seuraako romahdus, kun ei enää onnistukaan samat asia kuin nuorempana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne voi vetää muita mukanaan elämäntyyliinsä ja silloin on henki vaarassa.
voit olla varma että puhuu myös susta sontaa sille matkustavalle kaverille :D
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen herkkyystaso vaihtelee elämysten suhteen, joten jos sen tajuaa ei näe myöskään syytä arvostella toisten huiskimista pitkin maailmaa. Yhden pitää saada rytinää ja toisen ei tarvitse tehdä mitään kokeakseen sen saman hyvän olon kotinurkilla.
Itsensä vertailu muihin lisää kyllä stressiä ja epävarmuutta kelpaako sellaisena kuin on, jos joku saa enemmän ihailua osakseen matkustamalla ja tekemällä kaikkea jännää. Tosin sekin kertoo vain ihmisten arvomaailmasta. Aika yleistä on, että koko ajan pitäisi suorittaa ja olla tavoite niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.
Ehkä kaverisi oli osin oikeassa, että mitäs sitten kun ikää tulee ja kunto heikkenee? Onko siihen valmis vai seuraako romahdus, kun ei enää onnistukaan samat asia kuin nuorempana?
Minä tiedän tällaisia loputtoman elämyshakuisia vanhempia ihmisiä. Tämä nyt on vähän rumasti sanottu, mutta kun omat paukut loppuu, hakeutuvat fanipapoiksi ja -mummoiksi sellaisille, joilla vielä energiaa riittää. Oheistuotteena tulee loputtomat tarinat omista kokemuksista 🙄 Käytännössä siis adrenaliiniryöppyjä metsästetään muistoilla ja kertomuksilla, ja pyrkimyksellä samaistumaan vielä temppuileviin ja kokijoihin. Minulle tämä on niin vieras maailma ja ajatuskulku, että oikein hätkähdin kun tajusin että tällaistakin elämänmuotoa on.
Tuo on yleinen ilmiö että kun ollaan pinnan alla kateellisia ja ehkä murehditaan ettei itse uskalla toteuttaa unelmiaan niin se sitten näkyy tuollaisena arvosteluna. Veikkaan että arvostelevalla kaverillasi on itsetunto-ongelmia.